Uusi osa jälleen! Kylläpäs aika oikeasti kuluu äkkiä, ensi viikolla tähän aikaan olen viettämässä joululomaa! En malta odottaa! Joululoman alkaminen saattaa myös tarkoittaa, että Iloliemien päivitystahti on tiheämpi. Haluaisin kuitenkin nauttia myös lomasta, enkä ole varma kuinka usein tulen kirjoittelemaan jatkoja. Yritän myös saada joululoman aikana rakennettua Taikapölyyn taloja, jotta saisin senkin aluilleen tai kenties ilmestyy jotain muuta kivaa, saa nähdä. :) Mutta eipäs nyt mennä asioiden edelle, tässä tämä osa...

Jotkut ovat saattaneet jo huomata, että äänestyksissä on jo perijä-äänestys juttu jo laitettu. Koko hommeli ei ole kuitenkaan vielä alkanut, eli vielä ei saa äänestää lemppareitaan. Mutta nyt lukemaan! :D

 

 

 

 

Vaikka Petra saikin potkut, hän halusi korjata tilanteen, ja hankkia työn uudestaan. Hän halusi pikku hiljaa alkaa tienaamaan omaa käyttörahaa, kun taloudellisen tilanteen vuoksi Junnu ja Iina eivät lapsille viikkorahaa antaisi. Iloksi liiketaloustyö löytyi nopeasti.

 

 

Iinakin oli löytänyt työt itselleen uudelleen. Hän oli varma, että pian rahatilanne parantuisi ja kaikki olisi viimein hyvin. Iina oli kovin leikkisällä päällä, kun Lilja tuli pyytämään Iinaa leikkitoverikseen pihalle. Pihalle Iina tuli jostain syystä ilman takkia, eikö hänellä ole ollenkaan kylmä?

 

 

Sinä päivänä Junnu sai nauttia lomasta, kun kaikki muut joutuivat lähtemään kouluun ja töihin. Junnu oli katselemassa tv:tä kunnes se hajosi. Junnua hävetti telkkarin rikkominen, olisi parasta korjata koko hökötys ennen kuin koko muu perhe palaisi kotiin. Junnu ei jaksaisi kuunnella kiukkuista kinaa siitä, kuinka Junnu rikkoi tv:en ja kaikki on pilalla! Korjaaja on turhan kallis ja muutenkin hitaan puoleinen tulemaan syrjäiseen metsään. Niinpä Junnu päätti korjata telkkarin omin käsin.

 

 

Ikävä kyllä telkkarin korjaaminen oli tylsää, ja Junnun oli pakko saada pikkuinen hupitauko. Mutta mistäs saisi hupia, kun telkkari on rikki ja kukaan ei ole kotosalla? No kylpyammeesta tietenkin! Junnu meni leikkimään likaiseen "alukseen" merirosvoa.

 

-Näyttäisi siltä, ettei koulubussi tule vielä aikoihin, ehdin siis leikkiä kaikessa rauhassa! Junnu huudahti tähystellen muka koulubussia. Olisi se vähän turhan noloa, jos joku yllättäisi Junnun leikkimästä.

Junnu unohti ajan kulun, ja tajusi sen vasta sitten, kun Essi avasi vessan oven.

-Ai täällä sä oletkin! Mä etin sua kaikkialta, mut kato, mä sain kympin täst kokeest! Essi kiljaisi innoissaan hyppien korkealle ilmaan.

Junnu loikkasi äkkiä ammeesta, ja huudahti:

-Hyvä, hyvä, hyvä. Menepäs sinä nyt pois, minulla on kylpy kesken, Junnu hääti.

-Etkö aiokaan katsella koetta, niin kuin ennen? Essi kysyi, mutta Junnu vaikutti niin välinpitämättömältä, että Essi päätti häipyä vessasta.

Essin lähdettyä Junnu parahti onnettomana:

-Ei voi olla totta! Mitä se Essikin nyt ajattelee, kun isi leikkii kuin pikku poika!

Mutta Essillä oli muut jutut mielessä.

-Siis Junnuu ei ees kiinnostanu mun hyvin menny koe, mä olin käyttäny siihen lukemiseen monia tunteja! Mä en enää ikinä näytä Junnulle mitään! Essi päätti, hänestä Iina oli sata kertaa kivempi.



Hetken päästä Essin ja Petran täytyi lähteä bussipysäkille odottamaan kimppakyytiä. Tytöt olivat tutustuneet Stadi-reissulla niin hyvin, että saattoivat mennä jopa samalla kimppakyydillä töihin! Aikaisemmin Petra oli mennyt aina tuntia aikaisemmalla kyydillä, ja oli sitten käynyt ostoksilla ennen töihin menemistä.

 

 

 

Junnu oli mennyt korjaamaan telkkaria ja lapset tekivät läksynsä vikkelästi. Niin he menivät opiskelemaan hetkeksi aikaa, kun ei muutakaan tekemistä ollut.

 

 

Lopulta Maija kuitenkin lopetti opiskelun.

 

 

-Mä en ainakaa jaksa enää lukee jotain tämmöstä! Ei mua ees kiinnosta, oiskohan se iskä jo korjannu sen telkun? Mä haluisin kattoo sitä, Maija kertoi.

 

 

-Mä ainakin tykkään enemmän kirjojen lukemisesta kuin telkkarin katselusta, Lilja kertoi mielipiteensä.

 

 

-No sä ootkin niin tollanen! Maija huudahti ja lähti pois.

 

 

Lilja jäi vain lukemaan innokkaana, kunnes viimeinen sivu yllätti.

 

 

-Oho, tääkin on nyt luettu. Koskahan iskä ostaa mulle uusia kirjoja luettavaks? Mä oon lukenu kohta kaikki. Täytyy ettii uus kirja, jota en oo lukenu, Lilja ajatteli ja käveli kirjahyllylle.

 

 

Lilja penkoi koko kirjahyllyn läpikotaisin, mutta kaikki kirjat hän oli jo lukenut. Juuri luovuttaessaan tytön silmiin osui kirja, jota hän ei ollut koskaan ennen nähnytkään.

 

 

-Vautsi, iskä on sittenkin ostanut uuden kirjan! Lilja innostui ja meni oitis lukemaan löytöään.

 

 

Lilja ihmetteli, miksi kirja oli kirjoitettu käsin ja vieläpä kummallisin kirjaimin. Hän oli kuitenkin lukenut hullumpaakin kirjaa, joten Lilja ajatteli kaiken kuuluvan juoneen, vaikka sisältö tuntuikin hiukan epäselvältä. Ensimmäisien sivujen jälkeen Lilja tajusikin, että kyseessä oli jokin päiväkirja, vanhoilta ajoilta. Siitäkös hän innostui, Liljaa oli aina kiinnostanut historia.

 

 

Kuten Iina, myös Liljakin löysi irtonaisen kirjeen kirjan välistä. Vaikka Lilja olikin vasta pieni, tajusi hänkin kirjeen vakavuuden. Lilja oli yllättävän fiksu ikäisiksiin, sen huomasi vähän kaikesta.

 

 

Hetken päästä Iina astui työpäivänsä jälkeen ovesta sisään. Hän näki heti Liljan lukemassa jotakin. Iina katseli kirjaa, ja pahakseen tajusi, että se oli hänen äitinsä päiväkirja! Miten ihmeessä Lilja oli saanut sen käsiinsä?

 

 

-Voi hyvänen aika! Mitä ihmettä minä sanon hänelle? Hän ei saa lukea tuota enempää! Iina mietiskeli epämääräinen ilme kasvoillaan. Ilme paheni entisestään, kun Iina tajusi Liljan lukevan kirjettä, jota kukaan muu ei olisi saanut nähdä!

 

 

Iina tuli Liljan luo, ja Liljakin käänsi päätänsä Iinaan päin.

 

 

-Mikä tää kirja on, äiti? Lilja kysyi.

 

 

-Ei mikään tärkeä, lopeta heti sen lukeminen! Iina komensi.



Iina tuli ja nappasi kirjan Liljan käsistä. Lilja katsoi Iinaan kaivaten vastauksia.

 

 

 

 

-Mikset oo kertonu meille, että vanhempasi on murhattu? Lilja kysyi.

 

 

-Mistäs sinä niin päättelit? Iina kysyi.

 

 

-Älä viittii, en mä oo niin tyhmä, ettenkö tajuis! Lilja karjahti.

 

 

Iina kumartui, ja silitti tyttärensä hiuksia.

 

 

-En halunnut pelotella teitä, halusin selvittää tämän siten, että te muut ette olisi olleet niin pelokkaita, Iina selitti.

 

 

-Aikooko se murhaaja tappaa myös meidät? Lilja kysyi.

 

 

-Ei tietenkään! Mistäs sinä niin päättelit? Iina kiisti muistellen murhaajan yritystä räjäyttää hänen yliopistoaikaisensa tönön.

 

 

-Nyt sinä valehtelet! Näen valheen ilmeestäsi! Lilja tiuskaisi.

 

 

-Hyvä on, hän on yrittänyt kerran, mutta siitä on kulunut vuosia, hän on jättänyt meidät rauhaan! Ei ole mitään hätää, Iina rauhoitteli.

 

 

-Kunnon murhaaja odottaa oikeaa hetkeä, jota kukaan ei osaa aavistaa! Olen lukenut monia salapoliisiromaaneja, ja niissä on aina käynyt niin! Lilja karjui.

 

 

-No ne ovat kuviteltuja, ei niitä oikeasti käy, Iina vakuutteli.

 

 

Lilja ei jaksanut kuunnella Iinan valheita. Lilja oli aivan varma, että Iina olisi oikeasti kovin peloissaan. Liljaa suututti äitinsä logiikka: miksi tämä oli salannut kaiken heiltä? Tuskin Junnukaan tietäisi asiasta. On suorastaan tyhmää jättää näin suuri asia kertomatta, kukaan ei osaa olla varuillaan.

 

 

-Lilja, ethän kerro tästä kellekään? Iina kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen. Lilja ei vastannut mitään, lähti vain pois.

 

 

Lilja meni puhdistamaan vessan pönttöä ja pohti, mitä tekisi. Tälläinen tieto saa kyllä kaikki pelkäämään pahinta. Liljaa pelotti myös, mutta ajatteli, että Maijalle tieto olisi ainakin liikaa, tuskin Petra ja Essikään ottaisivat asiaa kovin hyvin.

 

 

-Kerron, kun sopiva tilaisuus koittaa, Lilja suunnitteli.

 

 

Lilja kävi oikein pitkässä vaahtokylvyssä selvittääkseen ajatuksiaan. Kun hän viimein nousi ammeesta ja käveli keittiöön, olivat teinitkin tulleet töistä, ja Essi oli juuri tekemässä ruokaa. Lilja katsoi siskoaan. Tuntui pahalta, kun hänen täytyi salata asioita siskoiltaan. Essi huomasi Liljan apean mielen, ja sanoi katsoen Liljaa:

 

 

-Sitten, kun saan tän ruuan valmiiksi, niin voin leikkiä sun kanssa, Essi lupasi.

 

 

-Okei, Lilja mietti. Voisiko siinä olla sopiva tilaisuus kertoa Essille?

 

 

Pian Essi tuli, ja tytöt alkoivat leikkiä. Vaikka Lilja oli päättänyt kertoa, hän ei yhtäkkiä löytänyt sopivia sanoja. Essi ihmetteli miksi Lilja oli niin vaisu leikin aikana.

 

 

Leikin jälkeen Essi meni syömään, ja Lilja otti kirjahyllystä rikoskirjan. Hän oli lukenut sen ennenkin, mutta nyt Lilja kiinnitti huomiota kaikkiin yksityiskohtiin. Hän halusi saada selville, miten rikolliset toteuttavat suunnitelmansa.



Näkee ketkä  ovat Petran vanhemmat :D Aina kun jollain simillä ei ole tekemistä hetken päästä alkaa kuulua pulputusta ammeesta. Senkin leikkisät simini! <3

 

 

 

 

Siitä lähtien, kun Petra oli tavannut Uunon, hän oli alkanut harjoitella hurmaamista peilin edessä. Tai Petra kyllä väittää tekevänsä sitä karisma pisteiden eteen, joita hän tarvitsee urallaan, mutta eikö sitä karismaa voi puhumallakin harjoitella?  Taitaa nyt olla niin asiat, että Petra suunnittelee Uunon hurmaamista. ;)

 

 

Junnu päätti auttaa Maijaakin läksyissä. Kävin katsomassa Junnun muistoja, ja huomasin, että hän on auttanut kaikkia lapsia läksyissä...

 

 

Mutta seuraavana aamuna kävi pieni kömmähdys: Maija myöhästyi koulubussista!

 

 

-Voi ei! Mitä mä nyt teen? Isi ja äitiki meni jo niitten töihin, ja lapsia ei saa jättää yksin kotiin, tai sossutäti tulee ja vie mut pois! Maija hätääntyi. Hän ei todellakaan halunnut niin käyvän.

 

 

Niinpä Maija neuvokkaana tyttönä soitti lastenhoitajan paikalle. Nyt hän ei olisi yksin kotona. ;)

 

 

Hetken päästä lastenhoitaja saapui paikalle. Ei kyllä uskoisi, että tämä, katala lastenhoitaja pelastaisi kenenkään päivän, mutta kerrankin hänestäkin on hyötyä!

 

 

Maija vietti koko päivän katsellen telkkarista lastenohjelmia. Hän mietti kuitenkin kauhuissaan, miten hänen numeroonsa vaikuttaisi lintsaaminen. Liian alhainen numero tietäisi myös sossun saapumista hakemaan lapsia pois.

 

 

Iltaoäivällä Petra saapui koulusta, ja ihmetteli kun Maija oli kotona.

 

-Mitä sä täällä kotona teet? Teidän koulu ei oo vielä loppunut, Petra ihmetteli.

 

-Mä myöhästyin bussista aamulla, Maija selitti.

 

 

-Niin vissiin, sähän oot pahempi lintsari kuin mä! Petra naurahti.

 

 

Petran puheet saivat kiltin Maijan pahalle mielelle. Ei hän ollut tahallaan myöhästynyt bussista. Jos Iina ja Junnu saisivat tietää tästä, hekin varmasti luulisivat Maijan olevan tarkoituksella kotona.

 

 

Petra näki lastenhoitajan, ja meni lähettämään tämän kotiin, jottei tulisi liikaa laskua.

 

 

-Heippa, nyt voit lähteä, Petra vilkutti lastenhoitajalle.

 

 

-No, hei sitten, lastenhoitajakin vilkutti takaisin.

 

 

Pian saapui Liljakin koulusta. Hänellä oli ollut hauskaa koulussa. Kavereiden seurassa huolet unohtuivat. Maijan tilanne ei ole nyt hyvä: numero laski lintsauksen takia 5:en, ja nyt peliin tulee koko ajan ilmoitus "Jos Maija ei käy koulua, tai jättää läksynsä tekemättä, niin kuvaan astuu sosiaalityöntekijä" Toivottavasti se ei tule viemään pikku Maijaa pois..



Illalla oli taas vaihteeksi jounkun synttärit. Tuntuu, että joka osassa kasvaa joku.. :D Mutta katsotaanpas nyt kun Lilja puhaltaa kynttilät! :)

 

 

 

 

Tältä Lilja näyttää teininä. Hän sai tavoitteeksi nautinnon (niinkuin Iinallakin!) ja elämäntavoite hänellä on peliuran huippu (niinkuin Iinallakin!) Mieltymyksetkin ovat varsin kiintoisat: harmaat hiukse ja silmälasit. Eikai Lilja vain haaveile miehensä olevan joku vanha papparainen? :o

 

 

Tässä vielä kuva Liljan asusta :>

 

 

Anssi tuli tapaamaan Essiä joka päivä aina heti töittensä jälkeen, siksi hänellä on työasu. Petra sattui kulkemaan heidän ohi juuri, kun Essi oli flirttailemassa Anssille.

 

 

-Miten Essi osaa olla noin hurmaava? Mä en ainakaan osaa kuvitella itseäni Essin asemassa, Petra ajatteli katsellessaan Essiä ja Anssia.

 

 

Petra kaseli pihalla lenteleviä perhosia.

 

 

-Vielä jonakin päivänä mäkin aijon saada Uunon itselleni, Petra päätti.

 

Siinä osa, kiitoksia kommenteistanne viime osaan. Yllätyin kovasti, toivoisin tosiaan, että saisin nytkin ainakin yhtä monta kommenttia, jättäkää edes pieni elon merkki itsestänne. Jookos? :)