Pitkästä aikaa saapuu uusi osa Iloliemille! Ensin siis peli vammaili, ja en saanut otettua kuvia, ja sitten viime viikon loppunaolin kuumeessa, ja en saanut silloinkaan osaa tehtyä... Mutta nyt viimein sain sen valmiiksi! Minulla oli kauheat paineet saada tästä hyvä osa, joten toivottavasti tästä nyt tuli mieleinen. Sen saa selville vain lukemalla, joten menkää jo! :)

 

Photobucket
Eräänä aurinkoisena syysiltapäivänä Petra päätti maksaa jo hiukan viiveellä olevat laskut ja Essi tuli viemään roskat Petran seuraksi. Roskien oltua viimein roskapöntössä ja laskujen postilaatikossa, Essi alkoi keskustella:
-Milloinkas sä näät sen Uunon?
-Emmä tiiä, ei me sovittu mitään tiettyä päivää, Petra ilmoitti siirtäen katseensa postilaatikosta Essiin.
-Olisi vain kannattanut, mitä, jos se ei tulekaan tänne? Essi kauhisteli.
Photobucket
-Luuletko, että niinkin voi käydä? Miksi Uuno ei tulisi? Petra säikähti.
-Jos se ei uskalla, Essi mietiskeli.
-Miksei uskaltaisi, ja sitä paitsi voin mäkin koska vain käydä Uunon asuntolassa, Petra kertoi ylpeänä.
Kumpikaan ei kiinnittänyt huomiota tontille ilmestyneeseen hahmoon.
Photobucket
-Mikset oo sitten käynyt siellä? Essi ilkkui Uunon lähestyessä.
-No, emmä tiiä. En oo oikein ehtiny edes! Petra perusteli.
-Hah, niin vissiin. Sulla on vapaa-aikaa vaikka muille jakaa. Et vaan uskalla! Essi lällätti.
-Uskallanpas! Petra väitti vastaan.
Photobucket
-Kröhöm, Uuno röhkäisi. Tuttu ääni sai Petran käännähtämään ympäri salaman nopeasti.
-Moi! hän tervehti.
-Enhän keskeyttänyt mitään? Teillä tuntui olevan aika raju keskustelu, Uuno varmisti.
-Ei meillä mitään tärkeää ollut... Petra huudahti toivoen, ettei Uuno ollut kuullut heidän juttujaan.
-Ai ei vai? Essi kysyi tahallaan ärsyttäen.
-Hmph! Petra päästeli katsellen Essiin.
Photobucket
Petra käveli ystävänsä luo ja halasi tätä lämpimästi.
-Älkää antako mun häiritä... Essi sanoi kiusoitellen.
-Mennäänkö sisälle, Uuno? Essi voi jäädä tänne paistattelemaan päivää, tai vaikkapa haravoimaan lehtiä! Petra keksi.
-Eihän meidän tontilla ole puita, Essi huomautti.
-Öh, voit sä silti jäädä pihalle, me mennään nyt, Petra tokaisi taluttaen Uunoa sisälle päin.
Photobucket
Sisälle päästyään kaksikko istahti pinkeälle sohvalle, josta Uuno tiiraili huonetta.
-Kiva talo teillä, mä joudun asumaan asuntolassa, Uuno kertoi kateellisena.
-Joo, Essi ja Maija kyllä sisusteli tän talon mielensä mukaan, mutta kyllä tää mullekkin menee, Petra paljasti.
-Mä ainakin pidän väreistä, Uuno jupisi.
-Juu, Petra vastasi.
Photobucket
Yllättäen Uuno kuitenkin nousi pois sohvalta.
-Mihin sä nyt meet? Petra kysyi.
-Mulle tuli muuta toteutettavaa, Uuno ilmoitti.
-Hei, oota! Petra karjaisi nousten itsekin pois sohvalta.
Photobucket
-Tyynysota! Uuno karjaisi ja pamautti Petraa tyynyllä naamalle, että ihan höyhenet lentelivät.
-Hui, ei saa puijata! Mistä sä ton tyynyn otit? Petra kysyi ihmeissään vieläkin hölmö ilme kasvoillaan.
-Tuolta takaa, takataskuni ovat isommat kuin luulitkaan! Hahahaa, Uuno naureskeli.
Photobucket
Uunon nauraessa Petra päätti tehdä vasta iskun ja nappasi lattialta tyynyn, jolla alkoi sotia.
-Hui kauhistus! Uuno pelästyi.
-Hahhah! Petra naureskeli onnistuneelle iskulleen.
Photobucket
Siitä alkoikin riemukas sota, joka kylläkin typpäsi Petran osuttuessa radioon tyynyllä.
-Varo! Uuno huudahti ja Petra sai juuri ja juuri pysäytettyä radion tipahtamisen lattialle.
-Onko tuo radio vielä kunnossa? Ei kai se hajonnut? Mä kyllä korvaan, jos hajosi, Uuno lupasi.
-Ei kai se nyt yhdestä tyynyn iskusta pirstaleiksi mene? Ja sä et oo mikään korvausvelvollinen! Petra kiljaisi.
Photobucket
-Noh, ehkä meidän on silti parempi lopettaa ajoissa, ennen kuin oikeesti hajotetaan mitään, Uuno huomautti.
-Ehkä sä oot oikeassa, Petra räkätti.
-Mitäs me sitten seuraavaksi keksitään? Uuno tiedusteli.
-No, mennään vaikkapa tuonne pöydän äärelle istuskelemaan, Petra ehdotti.
-Mieli hyvin, Uuno ilmoitti.
Photobucket
Uunon ja Petran keskustellessa kaikesta maan ja taivaan väliltä vierähti nopeasti parikin tuntia.
-Puhelin soi! Petra huudahti.
-En mä kuule mitään, Uuno ilmoitti, Petra kuitenkin nousi pöydästä kiiruhtaen vastaamaan.
Photobucket
Uuno ei jaksanut jäädä yksin istuskelemaan, joten hänkin nousi seisaalleen Petran nostaessa luuria.
-Terve! Joo, kyllä se Essi ehtii puhelimeen, odota niin komennan hänet tänne, Petra lupasi.
-ESSI! Sulle tuli puhelu! Petra karjui.
-Sun kannattaa varmaan lähteä kotiin, sillä Essi haluu puhuu rauhassa puhelimessa, ja se ei tykkäis, jos me hengataan täällä, Petra sanoi.
-Okei, Uuno sanoi ja olikin samantien ulkona.
Photobucket
Petra juoksi Uunon kiinni.
-Oota, en mä tarkottanu noin kiireellä lähtöä, eihän me ees hyvästelty, Petra huomautti.
-Anteeksi, olinpa ajattelematon! Uuno kauhistui ja kääntyi oitis.
Photobucket
Petra levitti kätösensä ja ystävykset halasivat.
-Mukavaa, kun kävit, Petra ilmoitti.
-Olen samaa mieltä, tulen vaikkapa joku toinen päivä käymään uudestaan, Uuno suunnitteli, jonka jälkeen lähti asuntolaan päin.
Photobucket
Petra hypähteli onnekkaana sisälle päin nähden Essin puhelimen luuri korvallaan.
-Eihän täällä ole ketään! Essi marisi.
-Sori, mä en keksinyt mitään muuta, Petra pahoitteli.
-Siis, mihin et keksinyt mitään muuta? Essi tivasi.
-Mun piti saada Uuno lähtemään täältä edes jollain tavalla, Petra mutisi.
-Ja minkä ihmeen syyn vuoksi? Essi kiinnostui.
-Mä muutun ihan juuri ihmissudeksi! Petra huomautti.
-Ei ole totta! Et siis ole vieläkään kertonut Uunolle olevasi ihmissusi! Essi karjaisi pudistaen päätänsä.
-Mitä sitten? Enkä aiokaan kertoa, ei hän mua kuitenkaan ymmärtäisi, Petra vaikeroi.
-Mutta eihän koko hommasta tule alkuunkaan mitään! Et voi salata Uunolta asiaa loputtomiin! Essi pölisi.
-Miksen voisi? Petra tiedusteli.
-Äh, ihan sama. Ole hölmö! Essi murahti ja lähti pois.
Photobucket
Petra ja Maija ovat parhaita kavereita! <3
Photobucket
Tytöt pitivät nykyään paljon bileitä. Kukin sai kutsua pirskeisiin kavereitaan niin paljon kuin vain sielu sieti! Pikkuinen mökki täyttyi porukasta täysin pippaloiden aikana kaikkien joratessa innoissaan pauhaavan musiikin tahtiin.
Photobucket
Petra piti paljon bileistä, sillä se oli oiva tekosyy kutsua Uuno kylään. Petra viettikin kaikki pirskeet aina Uunon kanssa tanssien huomioimatta muita vieraita. Ollia se ärsytti erityisesti. (Uunon vasemmalla puolella oleva bilettäjä)
-Hei, Uuno, mikä lie ootkaan... Mun vuoro tanssii Petran kaa! Olli kivahti.
-Mä kyllä mielelläni tanssisin vielä Uunon kanssa, mutta enköhän mä sunkin kanssa vielä ehdi, Petra vastasi, ja Olli käänsi katseensa kattoon tuhahtaen.
Photobucket
Vaikka Lilja kuinka yritti tutustua uusiin simeihin, ei siitä meinannut tulla yhtikäs mitään. Kukaan ei tuntunut ymmärtävän Liljaa kiinnostavia juttuja tai sitten muut olivat muuten vain kärttyisiä, eivätkä juttutuulella.
Photobucket
Illalla bileiden jälkeen Essi ja Petra olivat vessassa.
-Oli muuten hyvät bileet, Essi totesi katsellen itseään peilistä.
-Niin. Ärsyttää vaan, kun bileiden jälkeen pönttö on aina tukossa, ja muutenkin vessa on kauhean saastaisessa kunnossa, Petra marisi huomatessaan pöntössä jälleen tukoksen, joka pitäisi poistaa.
Photobucket
Petran lähdettyä vessasta, sinne saapui Lilja.
-Hei Lilja, voisitko sä poistaa ton tukoksen tosta pöntöstä? Essi pyysi.
-Miksi aina mun pitää tehdä kaikki likaiset työt? Lilja sanoi ärsyyntyneenä.
-Koska muut ei halua, ja sä oot muutenki paras siinä, Essi ilmoitti. Ei Lilja kuitenkaan alkanut tukosta poistaa, vaan jäi harjoittelemaan puhumista Essin kanssa.
-Tää on kivempaa kahestaan, Lilja tajusi.
-Niinpä, ittelleen puhuminen on jotenkin hömelöä, Essikin alkoi tuumia.
Photobucket
Talvea oli ehtinyt olla jo muutama päivä, mutta lunta ei ollut vielä satanut. Viimein eräänä yönä ensilumi kuitenkin satoi. Petra oli ainoa joka näki sen, sillä muut olivat nukkumassa.
-Hih! Jee, ensilumi! Petra hihkui katsellessaan lumisadetta ikkunasta.
-Huomenna pääsemme ehkä leikkimään lumisotaa, ja rakentamaan lumiukkoja ja ja... Petra suunnitteli.
Photobucket
kävä kyllä Petran suunnitelmat eivät toteutuneet, sillä tytöt muuttivat toiselle tontille, mikä sijaitsi aivan Sim Cityn yliopiston toisella puolella, missä oli vasta syksy. (Niin siis, sen tontti vammailun takia piti muutattaa Iloliemet toiselle tontille..) Syksy oli kuitenkin jo niin lopuillaan, että ulkoillessa täytyi pitää talviasuja päällä.
-Harmi kun meidän piti muuttaa, olisin niin halunnut päästä leikkimään lumisotaa, Petra suri.
-Niinpä, olen kyllästynyt syksyyn! Maijakin valitti.
-Mä keksin! Essi hihkaisi, juoksi sisälle, ja palasi mukanaan neljä tyynyä.
-Leikitään, että nämä tyynyt ovat lumipalloja, ja heitellään niitä, Essi kertoi suunnitelmaansa.
-JOO! Kaikki innostuivat, ja siitä alkoikin todella raju "lumisota".
Photobucket
Kun oli leikitty tarpeeksi, kaikilla oli hirmuinen nälkä, ja Essi tarjoutu tekemään porukalle lämpimiä voileipiä.
-Ah, nää lämpimät leivät on kyllä ihan parasta ulkoilun jälkeen, Lilja ihannoi.
-Sanos muuta, ja Essi, en tiennytkään sinun olevan näin hyvä kokki, Maija kehui.
-Niin, sun pitäs kokata useemmin, Petrakin innostui.
-No mä en varmana rupee mikskään kokkaajaks teille, Essi murahti.
Photobucket
-No mut mehän voitas tehdä semmoset kokkaus vuorot! Petra keksi.
-Tuskimpa siitä mitään tulisi, sillä meillä on luennot niin eri aikoihin, että emme varmaankaan koskaan ehtisi samaan aikaan pöytään, Lilja huomautti.
-Mut syödäänhän me nytkin, Maija huomautti.
-No tää on vaan tämmönen poikkeus, Lilja sanoi.
-Sovitaan nyt niin, että jokainen kokkaa itse ruokansa, eiköhän se ole heipoin tapa, Essi sanoi, ja muut olivat samaa mieltä asiasta.
Photobucket
Samassa ovi aukeni ihan yllättäen, ja sisään astui.. Felix! (Se tuli oikeesti käymään silleen, ettei sitä oltu tervehditty. Ja jos joku ei muista, niin Felix oli siis ihastunut Liljaan, mutta Lilja ei ollut kiinnostunut hänestä.)
-Kattokaas kuka tuli kylään! Petra huudahti tunnistaessaan sisääntulija Felixiksi.
Photobucket
-Liljaa... Maija sanoi ärsyttävällä äänen sävyllä.
-Mitä? Lilja sanoi.
-Felix tuli, Maija vihjaili.
-Mitä sitten? Mä en oo kiinnostunut siitä, Lilja murahti, ja jatkoi leivän nakertamista.
-Mut se pitää susta, Maija jatkoi vieläkin.
-No eikä, Lilja sanoi.
Photobucket
Felix oli jäänyt seisomaan ovelle.
-Tuu syömään meidän kanssa, tuolla on vielä leipiä, Essi kehotti.
-Kai mun täytyy uhrautua, Felix naurahti.
-Siis, se oli vitsi, hän selvensi Essin ilmeen muuttuessa vihaiseksi.
-No kyllä mä sen tiesin! Essi tiuskaisi. Ei hän oikeasti ollut tiennyt, muttei halunnut muiden pitävän häntä tyhmänä, ja esitti tajunneensa.
Photobucket
Hetken kuluttua kaikki istuivat pöydän ääressä.
-Hieno sisustus tääl teidän uudessa kämpässä, Felix kehui.
-Lilja sisusti sen, Petra ilmoitti.
-Mähän tän sisustin, Essi huomautti ihmetellen.
-Meidän pitää kehua Liljaa Felixille, et se uskaltais tehdä alotteen, ku Lilja ei suostu, Petra selitti.
-Aaa... ok, Essi totesi.
Photobucket
Liljaa häiritsi istua samassa pöydässä Felixin kanssa, joten hän hotki leivän suuhunsa vauhdilla, ja nousi pöydästä.
-Mihin sä oot menossa? Maija ihmetteli.
-No kun... Mä söin jo, ja haluun nyt mennä pelaamaan shakkia, Lilja sänkötti jotain vastaukseksi.
Photobucket
-Mut et sä voi nyt mennä, kun Felix on kylässä! Petra huomautti, mutta Lilja ei kääntynyt.
-Ärsyttää, kun kaikki yrittää koko ajan saada mua ja Felixiä yhteen. Eikö ne tajua, että mä en oo siitä tippaakaan kiinnostunut, ja tuskin sekään musta... Lilja mietti.
Photobucket
Lilja meni yläkerrassa olevan shakkilaudan luo, ja alkoi pelata. Hän keskittyi peliin aivan täyin, eikä huomannut Felixin tuloa.
-Saanko mä liittyä peliin? Felix kysyi.
-Mitä? Joo... Lilja havahtui ajatuksistaan.
-Sakki on aina ollut mun lempi peli, Felix kertoi.
-Tarkoitat varmaan shakki? Lilja korjasi.
-Äh, joo, Felix vastasi.
Photobucket

Kun nappulat oli aseteltu paikoilleen, alkoi peli.
-Sä voit aloittaa, Lilja antoi luvan.
-Joo... Mä en vaan muista miten nää nappulat liikku... Felix tunnusti nolona.
Lilja oli ihmeissään. Vasta äskenhän Felix oli sanonut shakin olevan hänen lempipelinsä, ja nyt hän ei osannut edes pelata sitä.Photobucket
-Voisikohan Felix oikeesti pitää musta? Tai ainakin kaikki merkit viittaa siihen. Se väittää osaavansa pelata shakkia, vaikkei osaakaan, ja se käykin meillä aika usein... Pitäiskö mun antaa sille mahdollisuus, eihän sitä tiedä, jos meidän välille tulis jotain... Mut en mä kyl oikeen tiiä... Liljan päässä pyöri ajatuksia.
-No pelataanko me? Felix kysyi kyllästyneenä.
-Mitä? Tai siis joo, eikun ei, mun luento alkaa, Lilja heräsi ajatusmaailmastaan.
-Mut voidaan pelata sen jälkeen, Lilja lupasi noustuaan penkiltä, ja huomattuaan Felixin pettyneen ilmeen. Liljan sanat kuullessaan Felixin ilme kirkastui.
-Odotan sua, Felix lupasi.
Photobucket
Illalla Lilja palasi luennoltaan. Hän oli koko luentonsa ajan miettinyt, mitä sanoisi Felixille, ja tullut lopulta päätökseen.
-Voishan sitä kokeilla, jos vaikka Felix oliskin mulle Se oikea, Lilja mietti kävellessään hymyillen sisälle.
Photobucket

Lilja saapui yläkertaan, missä Felix olikin, mutta hän ei ollut yksin... Felixin seurana oli kaksi vierasta naista, ja heillä näytti olevan oikein hauskaa keskenään. Lilja oli jäänyt oven taakse, eikä kukaan huomannut häntä. Lilja pohti, menisikö Felixin luo, vai antaisiko asian vaan olla.
-Ehkä on parempi, etten mene, mitä jos toinen noista on sen tyttöystävä, ja olisi aika noloa, jos mä vaan menisin tonne... Varmaan tulkitsin Felixin väärin, hän varmaan käy meillä ihan pelkän ystävyyden takia. Ja sitä paitsi, tuskin Felix edes oli Se oikea... Lilja mietti kääntyen pois ovelta, ja hän laittoi sen kiinni.Photobucket
Liljan suljettua oven, hän näki Essin ja Petran pomppimassa sohvalla.
-Mee nyt vaan juttelemaan Felixin kaa! Essi määräsi.
-En mä jaksa, mä meen nyt nukkumaan, Lilja sanoi ja käveli kylpyhuoneeseen.
-Mikäs sille tuli? Petra kummasteli, ja Essi vain kohautteli olkiaan. Pian hekin lopettivat sohvalla hyppelyn, ja menivät tekemään omia juttujaan.
Photobucket
Maija heräsi keskellä yötä.
-Mul on veski hätä, täytyy käydä veskis, Maija tuumi laittaessaan paljaat varpaansa lattialle.
-Hyrrr, kun lattia on kylmä! Taitaa olla se talvi pian tulossa tännekin! Sitten päästään leikkimään oikeaa lumisotaa, Maija mietti.
Photobucket
Uudessa talossa vessa oli lähellä Maijan ja Liljan nykyistä huonetta, joten vessamatka kävi nopeasti tehtyä. Avatessaan ovea, Maija näki valotilkkojen valaistuvan pimeälle käytävälle, jossa itsekin oli.
-Kuka kumma on jättänyt vessaan valot päälle? Onpahan taas mennyt sähköä aivan turhaan. Eikö ne yhtään mietiskele, kuinka suuret meidän laskut on, varsinkin nyt kun muutimme tänne, meni siinä paljon rahaa! Maija harmitteli.
Kuunnellessaan hieman tarkemmin, Maija kuuli vessasta ääniä.
-Onkohan siellä joku? No, eipä ole ainakaan lukinnut ovea, joten minulla on täysi oikeus mennä sinne! Maija mietti raottaen vessan ovea.
Photobucket
Pahaksi onnekseen Maija näkikin vessassa olevan jonkun ihme hyypiön.
-Äääaaaaksista! Maija kirkaisi pelon vallassa.
Photobucket
Olento oli karvainen, pelottava ja kammottavan näköinen. Maija vilkuili örkkiä päästä varpaisiin järkyttynyt ilme kasvoillaan, eikä hän tunnistanut hahmoa Petraksi unen pöpperössä olevilla silmillään.
-Sen täytyy olla... ihmissusi! Maija tajusi.
-Maija, mun piti kyllä kertoa sulle tästä, Petra selitteli, mikä sai Maijan vielä enemmän pelon valtaan.
-Se tietää mun nimenkin! Mitä mä nyt teen? Jotain on keksittävä ja pian! Maija hätäili.
Photobucket

Maija tarttui lujalla otteella ensimmäiseen näkemäänsä irralla olevaan esineeseen, joka sattui olemaan jakoavain rikkinäisen kylpyammeen korjailun jäljiltä.
-Mä vähän pelottelen sitä tällä, ehkä se sitten pelästyy ja häipyy, Maija suunnitteli.Photobucket
Hän kohotti jakoavaimen kattoa kohti.
-Maija, mitä kummaa sä nyt oikein teet? Petra ihmetteli katsahtaessa Maijan vihaiseen virneeseen, muttei tämä kuunnellut.
-Maija älä! Petra kiljaisi kauhistuneena tajutessaan, mitä Maija oikein aikoi tehdä.
Photobucket
Photobucket
Samaan aikaan nukkuvat Essi ja Liljakin heräsivät kovaan kiljaisuun.
-Huoh, mikäköhän siellä on taas meneillään? Eikö ne nyt tajua, että toiset yrittää nukkua täällä? Lilja ärähti väsyneenä.
-Parasta mennä katsomaan, hän päätti hieman vastahakoisesti, ja nousi kolealle lattialle.
Photobucket
Essi ja Lilja kohtasivat käytävässä.
-Kuulitko säkin sen oudon äänen? Lilja kysyi.
-Kuulin, ja se tuli varmaan tuolta, Essi vastasi näyttäen sormellaan vessaan päin.
-Niin, tuollahan on valot ja kaikki päällä, Lilja huomasi.
Photobucket
Tytöt avasivat vessan oven yhtä aikaa, ja huomasivat kauhukseen Petran maassa.
-Maija, mitä täällä on tapahtunut? Essi kysyi kauhistuneena.
Photobucket
-Hihii, katsokaa, tuo peto oli ilmestynyt taloomme, joten hakkasin sitä jakoavaimella, ja nyt se kuupahti tuohon lattialle! Eikös ollutkin ovelaa? Ja muuten, eikö Petra herännyt pedon ääniin? Maija kertoi.
-Kröhöm, ellet sattunut huomaamaan, niin... Essi aloitti.
-Petra nukkuu edessäsi! Lilja kiljaisi loppuun.
Photobucket
Lilja kiiruhti tarkistamaan siskonsa tilanteen. Essiä taas yökötti, joten hän seurasi tilannetta kauempaa.
-Miksi te tuota ihmissutta ihmettelette? Maija kysyi raivoten, kukaan ei edes kiittänyt hänen suurta urotyötään.
-Tuo ihmissusi on Petra! Essi ilmoitti.
-Mutta? Miten? Maija kummasteli.
-Petra muuttui joskus ihmissudeksi, eikä hän ehtinyt vielä paljastaa asiaa sinulle, Lilja selvensi.
-Tiesittekö te tästä? Maija kummasteli Essin nyökkäilessä.
-Ettekä minulle kertoneet mitään! Jos olisin vain tiennyt, en olisi koskaan hakannut Petraa kuoliaaksi! Maija raivostui.
Photobucket
Lilja ei kuitenkaan jaksanut puhua enää siskolleen, vaan yritti saada Petraa hereille läpsimällä tätä.
-Herää, Petra! Herää! Lilja komensi.
Photobucket
Samalla Petran silmät raottuivat hiukan.
-Petra elää! Hän avasi silmänsä! Lilja hihkui innokkaasti.
-Petra, oletko kunnossa? Maija huudahti.
-Miksei Petra vastaa? Essi ihmetteli.
Samassa Petran silmät painuivat jälleen kiinni, eikä hän herännyt edes Liljan ravisteluihin.
-Soittakaa joku ambulanssi! Lilja komensi.

 

Sellaisiin tunnelmiin päättyy tämä osa. Kommentoikaa! :) Ja katsokaa myös tekemäni sukupuu ja perijäkuva Iloliemistä. :) Ja käykää myös Simssiliinin simsseilyissä, siellä on jotain uutta. ;)