Hö, taas kesti osan teossa, olen pahoillani. Nykyään jotenkin kaikki aikani tarinoiden suhteen kuluu Mouruposkessa, mahtavassa kissahoitolassa! Kannattaa käydä tutustumassa sivuun. Mut joo, noitten kommenttien vastausten jälkeen pääsette lukemaan osaa. :)

Napu kirjoitti:
Jeea, Jeea! Uus osa! *tuulettaa* Tosi kiva ja toi talo on aivan äly U-P-E-A! Iha mahtava! O.o Keittiö oli nii söpö ja samoin se liila veski c(: Tykkäsin taraperon huoneen väreistä, vaaleansinistä <3 Ja ruokasalikin oli kiva <3 Toi Iinan uni oli hienosti toteutettu! Juuliasta kasvoi söps taapero. Hmm, mitäs muuta? Ei kai sitten muuta, jätän tän kommentin et ehin taas olla ekku xD

Vastaus: Hihii, sulla on bileet. :D Kiva, jos pidät talosta, sen rakentamiseen menikin aikaa.. Iinan unen taas kuvasin hetkessä, muttakiva, jos sekin oli hieno mielestäsi.:D Niinhän siitä Juuliasta kasvoi juu. :) Miten aina ehdit ekaksi? :o Ihmettelen.. :D

 

Juuuu kirjoitti:
Talo on tosi ihana ja koiraperijäks siis Mansikka <3

Vastaus: Kiva kun talo miellyttää. :) Tässä osassa selviääkin tuo koira juttu..

 

pihis kirjoitti:
Mistä saa tuomossen läprin simsiin? Ja mustikasa koira perijä:)

Vastaus: Läpsyn voit ladata simssiin täältä. Oukhei.

 

Waffle kirjoitti:
ensinnäki: mä luin tota sun vastausta mulle ja voi itku mä kysyin sulta camp rockissakin tota viinoonkääntämiskoodijuttua*häpeääsilmätpäästään*
mutta, nyt oikeaan kommenttiin :)
kivaa kun petra kirjoitti romaanin, muistaakseni alexia tai audrinakin kirjoitti menestysromaanin yliopistossa :))kurjaa kun Jessikallamenee huonosti koulussa :( toivottavasti hän uskaltaa mainita tuosta nelosesta vanhemmileen.. :')
ja nyyyh kun Iina kuoli :((( mutta uunolla (meinasin kirjottaa junnulla :P) on mahtava ilme tossa kuvassa kun petra soittaa töihinx"DD koiraperijäksi äänestän Mansikkaa :D < 33
ja talo on aivan sairaan makea!!! :D olohuone on suloinen, petran ja uunon makkari on ihanan kodikas, molemmat kylppärit ihania (onks julisteissa Mika ..?) ja keittioö on ihana ja toi keksimatto on ihan paras! < 3 :P ruokahuone, terassi ja yläkerta on kans ihania.
sit viel kysyisin et mistä on petran läppäri ja auto? :)
mut ootan innolla taas uutta osaa :)

Vastaus: Kiitos mega pitkästä kommentistasi! :D Ei haittaa vaikka kysyit sitä koodia cr:ässäkin, mun vikahan se oli, kun en olluttehnyt osaa pitkään aikaan ja vastannut kysymykseesi. Mutta eikös pääasia nyt ole se, että sait sen koodin.? :) Niinhän se Petra kirjoitti joo. Olin sille hommannut jo kaikki ura pisteet, niin piti keksiä jotain ajan kulua sille. :D Mulla ei kovin monet simit ookkaan kirjottanu yliopiston aikana romaania, ehkä 1.. Yleensä keksin niille aina niin paljon muuta tekemistä, ettei romaania ehdi saada valmiiksi. :D Niin, kurjaa on. :( Toivotaan, että Jessika uskaltaa, mutta jossain vaiheessa se kuitenkin tulee ilmi.. Juu, nyyh, Iina oli paras. :( :D Ok, mäkin tosi usein sotkin Uunon ja Junnun, kun Junnu vielä eli, mut nyt olen oppinut, että Uuno on Uuno. :D Selvä, tässä osassa selviää tuo koirahomma. Oi, ja sinäkin noin paljon kehuja annoit talosta. :) Joo, on se Mika :D Miten aina tunnistat kaikki mun fanituksen kohteet? Siis sillon oli Nick, ja nyt Mika xD Läppäri on täältä,  ja auto täältä.:) Mega pitkä vastaus megapitkään kommenttiisi. :D

 

Aijca kirjoitti:
Tiedän että olet/(olette) mahtava kirjoittaja ja siksi ehdotankin, että tulisit hoitajaksi virtuaaliseen kissahoitolaan, missä kissat eivätole niin tavallisia kuin kuvitella saattaa. Et ehkä tiedä mistä tunnen sinut, mutta voit liittymisen myötä saada asiasta jotain selville =) Toivon todella, että liittyisit, loisit oman kissan ja kirjoittaisit niitä upeita tarinoita mistä olet niin tunnettu! =)

Todella kaunis tuo uusi talo =)=) Tykkään tosi paljon. Itse en voi enää puuhailla simsin parissa... Kannettava tietokoneemme hajosi, ja siellä oli todella paljon ladattavia ja kaikki simsjuttuni. Enää siihen ei saa asentaa simsiä. Pöytäkoneelle asensin nyt simsin, mutta se ei toimi. Ja äitylin kannettava on vain työkäyttöön. Noh, sitten kun muutan omaan kotiin, ostan kyllä sellaisen tehomyllyn, että ei mitään rajaa! Sinne tulevat sitten kaikki simsit ja jokaikinen netin ladattava =D=D Mutta simsiliini, ihanainen, tietäisitkö olisiko täällä netin ihmeellisessä maailmassa muita yhtä innokkaita kisun hoitajia tuonne hoitolaani kuin sinä? =)

Vastaus: Tosi hyvä, kun kävit suosittelemassa mulle tota paikkaa, se on aivan ihana! <3 Kiva, jos pidät talosta. :) Tosi harmi juttu, ettet enää pysty pelailemaan simssiä :( Mäkin pelkään koko ajan, et milloin tää kone räjähtää. :D Välillä simssi jummaa koko ajan kun pelaan, ja välillä se taas toimii ihan hyvin. Outo kone mulla.. Sulla on hyvät suunnitelmat tulevaisuudelle. :D Olen tässä mainostanut sivuasi, katotaan innostuuko siitä kukaan. :)

 

Tuuli kirjoitti:
Ihan kiva osa. :) Paljastuukohan Jessikan salaisuus ensi osassa?

Vastaus: Kiitos. Se nähdään pian. ;)

 

Yun kirjoitti:
Että tällaista tällä kertaa. Unikohtaus oli hienosti toteutettu! Hyvä tunnelma :-)
Ja myös muita jänniä juonikuvioita löytyi :-)
Hassua, että nuo koirat eivät kuitenkaan tuon enempää olleet vanhempiensa sekoituksia :-S
Äänestin kuitenkin Mansikkaa, kun nuo puudelipallerot periytyvät niin hassusti :--D
Hieno tuo talokin, ja varsinkin Uunon ja Petran huone. Muutamaa kasvia kyselen, terassin iso kasvi ja yläkerran aulan iso kasvi. Muistatko, mistä ne on ladattu? Ihan kuin minulla ei olisi jo tarpeeksi kasveja :--D
Ja jatkoa sitten vaan rustaamaan!

Vastaus: Aah, kaikki kehuu tuota unikohtausta <3 :D Juu,, niistä nyt tuli vaan tuollaisia tylsiä.. Selvä, mä pidän noista puudeli koirista. :D Ja kiva, jos talosta pidit. :) Saahan niitä ladattuja kysellä, kyllä suurin piirtein muistan mistä olen ne hankkinut, tai ainakin sen jälkeen, kun olen pelissä käynyt katsomassa sen sivun, mistä ne on. XD Joo, ja siis, tässä on toinen kasvi ja se toinen on jossain tällä sivulla, en jostain syytä löytänyt sitä, kun kävin kattomassa. :/  Mullakin on kauheesti kasveja. :D

 

Jesssy kirjoitti:
Luin kaikki osat ja ihan paras lc :) Ihana talo ja toivottavasti Jessika parantais koulus :D Sitä kysyisin että mistä sen Anssin hiukset on peräisin? :D Neoli ne punaiset mut kai sä ny varmaa muistatki :D Masikka ehdoton Number one<3 ;D

Vastaus: Oi, jee, uus lukija! <3 Kiitos. :) Niin toivotaan. :) Muistan kyllä Anssin hiukset, ongelmana on, että sivu mistä ne saisiladattua on tällä hetkellä jotenkin jumissa. :/ Mutta se sivu on tämä, jos se joskus alkais toimia. :) Mansikka on suosittu ainakin näiden kommenttien perusteella. :D

 

anni kirjoitti:
wuhuu uus osa! liked it;) toi talo o iha sikahieno!:o osaat sisustaa, tommone ihana kodikas. and iina died, yyh:( ja mansikkaa äänestin;) waiting for the next part

Vastaus: I would write english, but I can't do it. Joo, en ala enkkua puhumaan, oon siinä niin surkee. Toiki meni varmaan väärin, mitä sönkötin tossa. :D Kiitos. :) Niin, Iina kuoli. :( Selevä. :D


Katja kirjoitti:
Voi Jessika parkaa :( Ja vielä kauheet paineet varmasti, kun vanhemmat olettaa, että Jessika pärjää hienosti koulussa ;<
Nyyh, Iina meni ja kuoli :< Mutta Iinan uni oli hieno keksintö :) Mutta paljastava, mutta en uskonu, että Iina olis lähteny heti herättyään ;o
Juuliasta kasvoi soma taapero, selvästi erinäköinen kuin Jessika oli taaperona.
Talon pohja on on aika saman tyyppinen, kun olen itse joskus rakentanut, siis kun miinustetaan kaikki sisällä olevat seinät ja siirretään ulko-ovi siihen Petran ja Uunon makuuhuoneeseen :) En pistäis pahaks, jos saisin itte asua tuolla :D
Äänestän Mansikkaa
a) Mansikka on erinäköinen, kuin emonsa
b) ei ole riidanhaluinen, kuten Mustikka :D
---
On kivaa palata mökiltä, kun "joka paikassa" on uusia osia, joita pitäisi keritä lukemaan :D
Kerkesin, huomenna kun on omat juttunsa, niin ei varmasti olisi ollut aikaa lukea näit osia :)

Vastaus: Jes, mega kommentti! <3 Niin, kurja homma Jessikalla. :( Ja Iinakin kuoli. Olihan se paljastava joo.. Niin, ihmettelin suuresti, kun lapsista tuli niin eri näköiset. Yleensä mulla tulee kaikista lapsista ihan samannäköisiä (siis, saman perheen lapsista, ei todellakaan kaikista simssini lapsista xD) Aijaa, aika jännää. Okei. :D Jälleen ääni Mansikalle. Niillä olikin aika samat luonteet, paitsi Mustikka oli pykälän riitaisempi. :D Onhan se kivaa. Mullkin kun oli netti katkos, ni sen aikana oli tullu uutta luettavaa kivasti. :)

 

Xaldin kirjoitti:
Hyvä osa mutta ei hyvä että Iina kuoli. Juuliasta tuli söpö taapero ja heidän talo on tosi siisti.
Muuten kun en ole nyt ihan perillä niin kysyn onko Petran siskot vielä yliopistossa? Toi Iinan uni oli siististi tehty.

Vastaus: Kiitos, niinpä :( Ok, ok. Essi, Lilja ja Maija valmistui samaan aikaan kuin Petrakin, ja ovat nytten siis aikusia myös. En vaan ole ehtinyt niillä pelaamaan yhtään.. Kiva, jos pidit unesta. :)


Anonyymi kirjoitti:
Voiskos joku selittää mulle kuinka ladataan?

Vastaus: Se on aika pitkästi selitettävä juttu, niin en ala nyt tässä kertoa, mutta voit vaikka aloittaa hankkimalla koneellesi jonkun purkuohjelman, esim. Winrar tai Winzip. Ihan vaan kun googletat toisen noista, niin pitäisi löytä paikka, mistä saa ladata sen ilmaiseksi. Huom, jos haluat minulta jatko ohjeita, hanki Winrar, koska mulla on se, ja osaan neuvoo sit eteenpäin. :) Joskus Radosimssissä oli ohjeet lataamiseen mutta jostain kumman syystä en enää löydä niitä sieltä. :o Voit tietysti sieltä yrittää katsella, jos löytyisi apua. :)

 

Anonyymi kirjoitti:
Ihana osa! Tosi tosi nätti talo osaisimpa määki ku kaikki on samanlaisii ku en jaksa keskittyy ikinä :(

Vastaus: Kiitos. :) Kyllä sinä osaat, mullakin on joskus vaikee keskittyä sisustamiseen, mutta kyllä se sitten lopulta onnistuu. :)

 

Photobucket
Osan lukumusa ->
Tässä taas näemme hurmaavan kummituksen. Junnu ei ole vieläkään halunnut luopua ihanasta lehmäpuvustaan, vaan piti sitä aina, kun Iina ei ollut näkemässä. Junnu ravasi pihalla säikyttelemässä simejä aina, kun nämä viitsivät pihalle tulla. En kyllä yhtään tajua, miksi Junnu fanittaa tuota lehmäasuaan ihan täysillä. Aina hän on pistämässä sen päälleensä, kun tilaisuus koittaa. :D
Photobucket
Junnu olikin hyvin huomionkipeä, ja säikäytti jokaisen simin, joka käveli hänen vierestään. Tänä iltana Petra sai aikamoisen säikähdyksen, kun oli aikeissa täyttää koirien ruokakulhon. Petra kiljaisi täysillä, ja lähti juoksemaan vimmattua vauhtia takaisin sisätiloihin unohtaen täysin koko ruokakulhon.
Photobucket
Samalla hetkellä Uuno tähysteli tyytyväisenä tähtiä, eikä kuullut pientä inahdustakaan Petran kiljaisusta. Uuno oli niin keskittynyt touhuunsa, ja tarkensi yhä enemmän taivaan syvyyksiin. Hän toivoi näkevänsä jotain ylimääräistä liikettä. Vaikka Uuno yritti ihan täysillä, ei hän havainnut tänäänkään mitään, taaskaan.
-Urghpth! En halua luovuttaa, vielä jonain päivänä minä kohtaan sen avaruusolion, Uuno vakuutteli itseään, kun köpötti takaisin sisätiloihin kylmän iskiessä.
Photobucket
Uunon harmitellessa alienien puutetta, pähkäili Jessika sisällä tehtäviensä kanssa. Hän hieroi päätään, jos vaikka sattuisi saamaan jonkunlaisen älyn väläyksen, edes ihan pikkuisen. Ongelmanahan vain oli se, ettei Jessika keksinyt tehtäviinsä mitään ratkaisua. Ajan kuluessa tehtävät muuttuivat aina vaikeammiksi ja monimutkaisemmiksi, ja niiden tekemisessä meni aikaa tyhjän kanssa. Pikku hiljaa jotkut töykeät simit koulussa olivat alkaneet kiusaamaan Jessikaa, joka ei keksinyt opettajan kysymiin kysymyksiin vastauksia, ainakaan yhtä nopeasti kuin muut. Se ei kuitenkaan ollut Jessikasta kauheinta, vaan se, ettei hän pystyisi olemaan sitä, mitä vanhemmat toivoivat ja ajattelivat.
Photobucket
Lopulta Jessika luovutti, tai ainakin rupesi pitämään taukoa. Hän ei mahtanut enää kyyneleilleen mitään, vaan alkoi parkumaan onnettomia taitojaan.
-Miksi ole tällainen vammainen? Miksen voisi olla kuten kaikki muut, heillä on viisaat aivot, minulla ei ole mitään. Miksen voi vain oppia ja oivaltaa? Tämä ei ole yhtään kivaa! Jessika puhui samalla itkiessään.
Huoneessa ollut Mustikkakin säikähti tytön itkua, eikä pystynyt enää nukkumaan. Se aisti, että Jessikalla oli jokin hätä, ja kipitti kiiruhtaen tämän luo. Se haukahti, että Jessika huomasi koiran luonaan.
Photobucket
Jessika kyykistyi Mustikan luo vetisillä silmillään, ja silitteli koiran turkkia. Jessika oli niin onnellinen, että talo oli täynnä pieniä eläimiä, jotka tuntuivat olevan ainoita, jotka ymmärsivät, miten paha hänellä oli olla. Koirien iloinen asenne ja ilmeet saivat väkisinkin paremmalle mielelle.
-Onneksi te olette olemassa! En tiedä, miten jaksaisin, jos minulla ei olisi ketään, kelle purkaa kaikki ongelmani, Jessika sanoi Mustikalle, joka haukahti. Jessika puhui onelmistaan usein koirille, ne olivat uskollisia ystäviä, ja kuuntelivat häntä keskeyttämättä.
Photobucket
Jessika päätti lopettaa turhien asioiden murehtimisen, ja piilotti läksykirjansa maton alle. Eipä ainakaan Uuno tai kukaan muukaan saisi vihiä, ettei Jessika ollut läksyjään suorittanut. Koulussa hän kopioisi kaikki oikeat vastaukset kavereiltaan, joita Jessika todella arvosti. Jessikan bestis tiesi kaikesta, ja auttoi mielellään parhaansa mukaan.
Photobucket
Yöllä kuitenkin tapahtui jotain kamalaa ja odottamatonta. Jessikan pahimmat pelot kävivät toteen, kun eläinvirkailijat saivat jostain päähänsä, etteivät koirat saisi tarpeeksi ruokaa. Ruokakulho oli hautautunut lumen alle, eivätkä koirat osanneet kaivaa sitä esiin. Niinpä pikkuiset ihanat koirat vietiin pois. :'(
Photobucket
Pikkuinen Juulia heräsi yöllä ilkeän lemmikkivirkailijan karjahduksiin ja luenteluihin. Juulia ymmärsi, ettei kaikki ollut hyvin, ja nähdessään, ettei Mansikka nukkunutkaan hänen kehtonsa luona, Juulia tajusi lemmikkien olevan poissa.
-Ei saa viedä lemmikkejä! Juulia vastusteli, eihän pienen sanaa kuunneltu, vaan kaikki vietiin pois.
Photobucket
Photobucket
Uuno ei herännyt heti luennointiin, vaan kuorsasi tyytyväisenä. Hän heräsi vasta, kun eläintäti oli vienyt kaikki lemmikit jo autoon. Uuno halusi hyvästellä rakkaat koiransa, ja lähti juoksemaan vaikka ankkapöksyissään pihalle. Mukaan tarttuivat tietysti myös talvivarusteet, ettei Uuno olisi palellut hengiltä.
-Älkää jättäkö minua! Olitte maailman parhaita lemmikkejä! Uuno huusi pimeillä ja tyhjillä kujilla. (Voi että toi näyttää tyhmältä, kun simit juoksee ja itkee samaan aikaan. :D)
Photobucket
Uuno näki vain vilauksen jokaisesta lemmikistään, jotka istuivat tyytyväisinä kyydissä. Ilmeisesti ne eivät oikein ymmärtäneet, mitä niille nyt tapahtuisi, ja mihin ne vietäisiin rakkaasta kodistaan. Mansikka näytti erityisen iloiselta, vaikka se olikin herätetty kesken yöuniensa.
Photobucket
Uuno seisoi paikoillaan katsellen, miten auto, jonka kyydissä koirat olivat meni aina vain kauemmas ja kauemmas, kunnes katosi lopulta näkyvistä.
-Tämä ei ole mahdollista! Miksi koirat pitää viedä pois, jos niillä on pikkuinen nälkä. Olisivat syöneet lunta. Nyt täytyy sanoa näkemiin Ilolienten koirasuvulle, sillä emme saa adoptoida löytöeläin keskuksesta vuosiin uutta lemmikkiä, kun meiltä äsken vietiin, Uuno mietti kurjia ajatuksia. (Mulla lemmikit syö aika useinki lunta, ja kukkia varsinki. :D)
Photobucket
Tässä vielä muisto kuva kaikista hauvista. Vasemmalta oikealle: Mansikka, Pähkinä, Mustikka ja Tomaatti. Voi että, ärsyttää oikeesti. Olin pelannu ton päivän jo kerran, mut sit kone pimahti, eikä mitään jääny talteen, ja silloin koiria ei ois viety. :( Elämä on epäreilua.. :p
Photobucket
Uuno oli niin murheissaan koirien viennistä, että hänen täytyi päästä nukkumaan Petran kainaloon. Petra ei kuitenkaan ollut siitä niin innoissaan, sillä hän oli koko ajan pudota sängystä, kun Uuno oli unissaan työntänyt hänet reunalle. Lisäksi Uunon äänekäs kuorsaus Petran korvan vieressä ei ollut parasta uni musiikkia. Lopulta Petra nousi ylös, ja siirtyi nukkumaan tyhjälle paikalle sängyn toisella puolella. (Olin koodilla kääntäny sängyn vinoon, ja sit kun noi meni nukkumaan, ne meni tolleen samalle puolelle molemmat. :D)
Photobucket
Aamulla Jessika oli herännyt aikaisin, ja huomattuaan koirien olevan poissa, hän masentui jälleen. Mahtava alku uudelle päivälle, joka sattui olemaan koulupäivä. Nyt se menisi entistä enemmän pilalle. Jessika meni jääkaapille, ja nappasi sieltä sipsipussin. Tyttö oli huomannut, että herkuttelemalla tuli parempi mieli, ja murheet unohtuivat ainakin hetkeksi: Kun hän söi sipsejä, ei samaan aikaan voinut tehdä läksyjä, joska kirjat olisivat rasvoittuneet. Niin Jessika laittoi suuhunsa jälleen ison annoksen sipsejä, ja mäyssytti niitä.
Photobucket
Pahaksi onneksi Uuno kuuli rouskutuksen, ja tuli katsomaan, mitä oli tekeillä.
-Jessika! Uuno yllättyi avattuaan keittiön oven. Jessika säikähti niin, että tiputti kädestään pari sipsiä lattialle.
-Mitä sinä tuollaista roskaruokaa syöt aamupalaksi? Se ei ole ollenkaan hyväksi, eikö se teidän opettajanne ole puhunut aamiaisen tärkeydestä? Uuno luennoi.
-On mut.. Jessika yritti selittää, mutta Uuno keskeytti hänet jälleen.

-Nyt minä otan tämän pussin, ja sitten teen sinulle jotain ruokaa.. Mums, onpas hyviä nämä sipsit, Uuno totesi alkaessaan maistella sipsuja.
-Mä meen nyt veskiin, kun ei kerran nälkäkään enää oo, Jessika kertoi.
-Senkus menet. Taidanpa minäkin syödä aamiaisekseni roskaruokaa, vaikka en saisi näyttää sinulle näin epäterveellistä esimerkkiä. Älähän ota minusta nyt opiksesi! Uuno puhui.
-En tietenkään, Jessika totteli lähtien kävelemään vessaa kohti. (Tähän tuli yli pitkä kuva teksti, koska photis oli jotenki itellään poistanu yhen kuvan tästä. :/)
Photobucket
Vessassa Jessika otti hammasmukinsa ja täytti sen kirkkaalla vedellä, joka purppusi hanasta. Hänelle oli jäänyt niin iso jano sipseistään, koska ei ollut ehtinyt juoda tippaankaan, kun Uuno jo olikin saapunut keittiöön. Jessika huokaisi raskaasti. Kouluun meno ei huvittanut lainkaan, häntä ei kiinnostanut kuunnella opettajien mäkätystä tekemättömistä läksyistä. Kun ei osaa, ei vain osaa. Tukiopetustakaan hän ei uskaltanut pyytää, sillä siitä ilmoitettiin aina vanhemmille, eikä Jessika kestäisi sellaista häpeää.
Photobucket
Jessika nappasi täyden lasillisen käteensä, hörppäsi siitä hiukan, ja alkoi miettimään, millaisiin ongelmiin oli itsensä hankkinut. Hän halusi syyttää kaikesta itseään, eikä vanhempiaan, jotka ajattelivat hänestä liikoja. Jessika ei halunnut tuottaa kellekään ongelmia tai tuskaa, siksi hänestä oli parempi vaieta, ja kestää se kaikki pilkka koulussa, sekä aiheettomat kehut kotona.
-Ei tätä voi jatkua loputtomiin. Jossain vaiheessa minun aivoihini on pakko jäädä jotain järkevää... Toivottavasti", Jessika ajatteli, ja juotuaan mukin tyhjäksi, hän lähtikin valmistautumaan tuskallista koulupäivää varten.Photobucket
Petra ja Uuno halusivat molemmat töihin, ja jatkamaan uranousujaan, joten paikalle kutsuttiin ehkäpä liiankin hömelö ja idiootti lastenhoitaja. Se siis käveli kehtoon, ja leikki olevansa itse vauva, jota pikkuisen Juulian olisi muka pitänyt hoitaa. Oudot hoitomenetelmät noilla lastenhoitajilla nykyään...
Photobucket
Juulia naureskeli innoissaan hupsulle lastenhoitajalle, joka tällä hetkellä makasi lattialla seläällään, ja rääkyi haluavansa tuttipullon. Ainakin viihdytys puolen se osasi.
Photobucket
Lopulta lastenhoitaja lopetti vauva leikkinsä, ja kävi hakemassa Juulialle tuttipullon. Eipä se kuitenkaan siinäkään onnistunut, kun muka tuo laatikko Juulian edessä oli tiellä, eikä hän millään pystynyt antamaan pulloa, joten hoitsu laskipullon lattialle, ja lähti hakemaan uutta. Sillä välin Juulia ryömi pullon luo, ja kulautti sen sisällön kurkusta alas. Pian saapui kuitenkin lastenhoitaja takaisin toisen pullon kanssa, ja taas Juulia oli huonossa paikassa, ja lastenhoitaja jätti jälleen pullon maahan lähtien hakemaan uutta, jne. (Mulla on oikeesti aina noi lastenhoitajat tommosia.:D)
Photobucket
Viimein lastenhoitaja sai annettua pullon Juulialle, muttei tytöllä ollut silloin enää nälkä, kun se oli ehtinyt joka pullosta juomaan kulauksen, ennen kuin lastenhoitaja ehti tuomaan uuden. Niin hoitsu päätti laittaa Juulian välillä nukkumaan, ja nostikin taaperon kehtoon.
-Nukuppas nyt päivä unet, lastenhoitaja komensi.
-Ei vätytä! Juulia sanoi tomerasti.
-Silmät kiinni nyt, kyllä sitten alkaa nukuttaa, lastenhoitaja neuvoi.
Photobucket
Jonkin ajan kuluttua Jessika saapui koulusta, ja päätti käydä moikkaamassa pikkusiskoaan. Juulia oli yhä kehdossa, mutta huomatessaan Jessikan huoneen ovella, tyttö nousi seisomaan.
-Päättä minut poit, Jettika! Juulia kiljui.
-Joo, joo, Jessika lupasi. Häntä huvitti Juulian s-vika, kun tämä sanoi aina sen tilalla t-kirjaimen. Pian oltiinkin lattialla leikkimässä.
-Olet sinä kyllä onnekas, kun saat kaikki päivät vaan täällä kotona olla, koulu on niin kamalaa ja tyhmää, Jessika kertoi.
-Tyhmää? Juulia toisti.
-Niin. Se on kamalan vaikeaa, kun joka päivä opetellaan uusia asioita, ja kaikkea! Jessika alkoi puhua.
Photobucket
Yllättäen Uuno ilmestyi ovelle.
-Jessika! Mitä sinä täällä leikit, joko läksyt on tehty? Uuno uteli. Jessika säikähti niin isänsä tuloa, että ihan pomppasi pystyyn. Uuno käveli Jessikan luo.
Photobucket
-No, vastaa! Oletko tehnyt läksysi? Uuno kysyi ehkä hivenen vihaisella äänellä.
-En minä vielä.. Jessika sanoi, mutta hänen puheen vuoronsa jäi jälleen kerran kesken, kun Uuno alkoi puhua.
-No niinhän minä vähän arvelinkin, koulusihan loppui vasta puolituntia sitten, eiväthän tunnolliset ja ahkeraat oppilaat niin lyhyessä ajassa tehtäviään hoida, Uuno pulisi.
Photobucket
-Ei tietenkään, mutta minä en.. Jessika yritti ties monennenko kerran kertoa totuutta, mutta siitä ei tullut mitään. Uuno oli juuri äsken taas kehunut häntä tunnolliseksi oppilaaksi.
-Ei nyt mitään muttia, menehän läksyjesi pariin. Eipä muuten ole enää pitkä aika Juulian kasvuun, sitten pääsette yksityiskouluun, Uuno sanoi ohimennen.
Jessika aikoi sanoa vielä jotain, mutta sanat eivät tulleet kurkusta ylös. Niinpä hän aikoi taas vaieta, ja antaa vaan olla. Ei Uuno voisi kuitenkaan ymmärtää tai uskoa. Jessika otti pari masentunutta askelta pois huoneesta.
Photobucket
Jessikan lähdettyä Uuno jäi Juulialle leikki kaveriksi.
-Mitenkäs on pikkuisen päivä mennyt? Uuno uteli.
-Te on ihan tyhmä! Juulia huusi, ja paiskoi kanileluaan kovakouraisesti.
-Mikä on tyhmä? Uusi lastenhoitajasiko? Uuno kummasteli.
-Ei, vaan koulu, Juulia selvensi.
Photobucket
-Eihän koulu ole tyhmä, se on kivaa. Mistä olet saanut tuollaista päähäsi? Uuno kysyi.
-Jettika tanoi, Juulia kertoi.
-Miksi Jessika niin olisi sanonut? Hänhän pitää koulun käynnistä, Uuno sanoi hymyssä suin.
-No kun te tanoi, Juulia sanoi vielä kerran, minkä jälkeen Uuno alkoi pulista koulun tärkeydestä, ja kaikesta kouluun liittyvästä. Juulia ei kuitenkaan kuunnellut, vaan keskittyi ennemmin leikkeihinsä pupulelun kanssa.
Photobucket
Jessikan ollessa matkalla huoneeseensa, yllätti Petra hänet.
-Näytätpä tylsistyneeltä! Painaako mieltäsi jokin? Petra kysäisi huolestuneena.
-Ei... Pitäisi tehdä läksyt, Jessika sanoi erittäin hiljaa.
-Aherrat läksejen parissa niin monia tunteja päivässä. Varo, ettet kulu loppuun. Pitää kunnon opiskelijankin joskus rentoutua. Voisin laittaa jonkun kivan leffan pyörimään, ja voisimme katsella sitä, Petra ehdotti.
-Minä...tuota, Jessika ei saanut sanoja suustaan.
-Mennään vaan, ja rentoudutaan tyttöjen kesken, Petra huudahti.
-Hyvä on sitten, Jessika lopulta suostui. Mielummin hän viettäisi laatu aikaa äitinsä kanssa kuin pähkäilisi läksyjen kanssa miljoona tuntia saamatta mitään aikaiseksi.
Photobucket
Petra laittoi dvd:n pyörimään, ja alkoi samalla puhumaan tytölleen.
-Kuinkas, kun et ole puhunut kauheasti koulustasi, niin onko sinulla jotain ongelmia? Petra kysyi, mutta sai vain jotain epämääräistä muminaa vastaukseksi.
-No, entäs ne kokeet? Mielestäni olet puhunut muutamasta tärkeästä, mutta silti emme ole nähneet Uunon kanssa ainuttakaan, Petra kuulusteli.
Photobucket
-Me ei saada niitä kokeita takaisin, Jessika keksi hätä valheen.
-Miten niin ette saa? Petra kummastui.
-Tai siis.. Se ope palauttaa ne sitten, kun kesäloma alkaa, Jessika yritti keksiä jotain uskottavaa.
-Mutta emmehän me voi seurata sinun arvosanosi, jos ei niitä kokeita palauteta. Ja eikös niihin tarvita huoltajan allekirjoituskin? Petra huomautti.
Photobucket
Jessika hätääntyi vähän. Hänen äitinsä keksi koko ajan niin ovelia kysymyksiä, ettei Jessika meinannut keksiä vastauksia. Mutta hän oli tottunut valehtelemaan.
-Ei niihin enää nykyään tarvita.. Nykyään on toisenlaista kuin sinun lapsuudessa, heh..Mulla menee ihan hyvin koulussa, kaikki kokeet on olleet helppoja, ei teidän tarvitse vaivata päätänne miettimällä mun juttuja, Jessika sanoi.
Photobucket
Petra otti Jessikan kainaloonsa.
-Kulta pieni. Me vanhemmat olemme juuri sitä varten, että voisimme miettiä sinun juttujasi. Voit puhua meille kaikesta, myös ongelmistasi, jos sinulla sellaisia on. Me kuuntelemme kyllä, Jessika sanoi silittäen Jessikan hiuksia. Jessika hymyili onnellisena, hänelle tuli hyvä olo Petran lähellä. Hän ei keskeyttänyt Jessikan juttuja niin kuin Uuno teki aina, eikä myöskään ylistänyt tytön koulu-juttuja. Hetken Jessika jopa mietti, voisiko kertoa ongelmistaan Petralle..
Photobucket
Yllätten Uuno ilmestyi paikalle. Kumpikaan ei ollut huomannut tämän tuloa, sillä elokuva oli niin kovalla. Huomattuaan Uunon Jessika havahtui.
-Hei Uuno, tule katsomaan kanssamme elokuvaa, tää on tosi hyvä! Petra pulisi katse kiinni ruudussa, mutta Jessika tuijotti isänsä vihaista ilmettä.
Photobucket
-Jessika! Minähän käskin sinun mennä tekemään läksysi! Tajuatko, että jos jätät niiden teon aina vaan myöhempään ja myöhempään siitä voi tulla tapa, ja huono sellainen. Nyt pois sen tv:n luota, ja mars yläkertaan läksyjä tekemään! Uuno huusi. Jessika pomppasi nopeasti pois sohvalta, ja lähti juoksu jalkaa kohti yläkertaa.
Photobucket
Jessikan poistuttua Petra nousi sohvalta, sammutti elokuvan, ja marssi Uunon luo.
-Eikö tuo ole hiukan kohtuutonta? Jos olet noin välinpitämätön Jessikan tarpeista, hän alkaa pelätä sinua, eikä ikinä kerro meille asioitaan! Petra karjaisi.
-En ymmärrä mistä puhut, Jessikalta menee vain liikaa aikaa läksyjen aloittamiseen! Eihän moinen sovi ollenkaan, jos aiomme sen tytön yksityiskouluun saada! Uuno puolustautui.
-Juuri siitä meidän pitäisikin puhua, mielestäni se ei tunnu enää viisaalta valinnalta, Petra kertoi.
-Häh? Kuinka niin? Tätähän me olemme suunnitelleet ties kuinka pitkään! Uuno raivostui.
-Minusta tuntuu, ettei Jessikalla ole kaikki ihan hyvin. Nykyään hän tuntuu kovin etäiseltä ja... äh en osaa selittää. Mutta kannattaisi silti hiukan odottaa, että näkisimme, miten Juulialla alkaa koulussa luistaa", Petra selitti.
-Tottakai Juulia pärjää! Olet niin itsekäs, ettet ole koskaan valmis kuuntelemaan toisten mielipiteitä asioista! Uuno karjaisi, ja lähti kävelemään pois.
-Uuno odota! Petra pyysi, mutta Uunon askeleet lähtivät entistä rivakkaammin kauemmas.
Photobucket
Jessika oli yrittänyt saada läksyjään edes jotenkin tehtyä, mutta siinä onnistumattomana hän kyllästyi, ja luovutti. Jessika oli menossa jo nukkumaan, kunnes muisti tänään olevan Juulian synttärit. Niinpä hän riensi alakertaan, ja huomasi, kuinka pikkusisko tanssi radion luona onnellisen näköisenä. Jessikakin päätti unohtaa hetkeksi huolensa, ja antautui musiikin vieväksi.
Photobucket
Petran täytyi kumminkin keskeyttää riemukas tanssi, koska oli kakun puhaltamisen aika. Petra puhallutti tyttärensä aivan yksin, sillä Uuno oli vieläkin raivoissaan ja poissa tolaltaan Petran sanojen vuoksi. Hän halusi lapsilleen hyvän tulevaisuuden, mutta Petra mietti vain sitä, miten itse kävi koulunsa.
Photobucket
Uunon mietiskelyt kuitenkin keskeyttivät Petran ja Juulian iloiset naurut.
-Hupsu tyttö, olet aina niin veitikka! Petra hihitteli.
Uuno päätti lopettaa murjottamisen, ainakin lapsilleen. Kyllä Petran pian täytyisi ymmärtää, miten suuret hyödyt yksityiskoululla olisi lasten tulevaisuuden kannalta.
Photobucket
Kynttilöiden puhalluksn jälkeen Juulia kasvoi pituutta ihan simissä. Löydettyään kaapista sopivat vaatteet, riensi tyttö peilin eteen katselemaan itseään.
-Äiti, Juulia sanoi.
-Niin? Petra vastasi.
-Onko tää asu sinun mielestä hieno? Juulia kysyi.
-Onhan se, Petra sanoi kummastellen hieman tyttärensä kysymystä.
Photobucket
Petra ehti kuitenkin nähdä peilin kautta Juulialla apean ilmeen.
-Mitä tuli? Petra hämmästyi.
-Miten niin? Ei minulle mitään tullut, Juulia vastasi vääntäen kasvoilleen hymyn. Tässä sitten näettä, miltä Juulia näyttää lapsena. :)
Photobucket
Kuva Juulian huoneesta. Vähän vino, sori. :/
Photobucket
Illalla nukkumaan meno aikaan Juulia ei kuitenkaan ollut nukkumassa. Hän tanssahteli pyjamassaan ympäri huonetta, tehden mitä hienoinpia tanssi askelia.
-Haluaisin aloittaa baletin tanssi harrastuksen. Mutta suostuiskohan vanhemmat siihen? Juulia pohti. Hän oli yrittänyt kysyä asiasta Petralta sillon peilin luona, muttei ollut uskaltanut.
-Juulia! Nyt valot sammuksiin ja pää tyynyyn! kuului Petran huuto suljetun oven takaa.
Photobucket
Juulia loikkasi vauhdilla sängylleen, kuin olisi ollut siinä koko ajan.
-Mä olen jo peiton alla, Juulia vastasi.
-Valot päälläkö ajattelit nukkua? Petra hämmästeli.
-Sammutan ne kohta, mene sinä vaan äiti jo, Juulia käski. Pian hän kuuli Petran loittonevat askeleet. Juulia päätti ottaa baletti harrastuksensa puheeksi myöhemmin, kun hän saisi tarpeeksi rohkeutta siihen.
Photobucket
Petra meni vessaan iltatoimilleen, ja Uunokin oli siellä kylvyssä.
-Kuule Uuno. Siitä yksityiskoulusta.. Petra aloitti keskustelun.
-Mehän käsittelimme sen asian jo loppuun. Lapset menevät sinne, ja sillä siisti. Kutsuin jopa rehtorin kylään, ja hän lupasi tulla ensiviikolla käymään.
Photobucket
-Sinä teit mitä?! Petra huudahti.
-Kutsuin yksityiskoulun rehtorin kylään. Saamme lapset varmasti helposti yksityiskouluun, minulla kun on niin hyvä karisma, Uuno lesosi.
-On minullakin karismaa, Petra huomautti, mutta Uuno ei siitä piitännut.
-Sinä hoidat tietysti ruuanlaiton, enhän minä ehdi rehtorin viihdytystä ja ruuan valmistusta yksin hoitaa, Uuno perusteli. Petra tuhahti läimäyttäen hanan kiinni.
Photobucket
Petran olisi ehkä kuitenkin kannattanut hillitä hiukan voimiaan, hana nimittäin hajosi, ja vettä alkoi virtailla pitkin huonetta.
-Voi ei! Tämäkin vielä, Uuno, kaikki oli sinun syytäsi! Petra syytteli.
-Mitenkä niin, sinä se siinä hanan luona olet. Minulla olisi oikeuksia moittia sinua eikä toisin päin, Uuno totesi.
-Olet niin ilkeä! Etkä tajua, että nyt ei ole sopiva aika hankkia lapsia yksityiskouluun, ja sinä kutsut rehtorin meille salaa minulta! Petra kiljaisi.
-Mehän sovimme, kun Juulia kasvaa lapseksi, niin heidät hankitaan yksityiskouluun. Olen kyllä ihan sopimuksessa mukana, Uuno sanoi.
-Ei sinun kanssasi pysty keskustelemaan! Petra karjaisi, ja juoksi vessasta ovet paukkuen pois.
Photobucket
Uunolle ei jäänyt kuitenkaan paha maku suuhun, hän hymyili tyytyväisenä saavutukselleen. Petra oli itse sekoamassa, Jessika menestyi koulussa hyvin, ja Uuno uskoi Juulian taitaviin kykyihin. Hänestä kaikki tuntui mahtavalta, ja lapsetkin olisivat tyytyväisiä valintaan. Tai niin ainakin Uuno luuli...

 

Ää, tuntuu, et nää viimesimmät osat on olleet pelkkää tuota Jessikan koulu juttua... Kauheeta toistoa. :D No, eipä ainakaan kukaan sitten unohda Jessikan ongelmia. :D Seuraavaa osaa varten on jo muutama kuva valmiina, saas nähdä miten pitkään sen teossa kestää... Jotenki koulu päivinä on niin laiska olo, ettei jaksa tulla koneelle, enkä muutenkaan ehi kunnolla mitään tekemää, niin sori, jos mulla on jääny lukematta teiän tarinoita, luen ne kyllä ennemmin tai myöhemmin. ;) Mut juu, kommentoikaa taas osaa. :)