Mooi. Tiedän, osassa kesti turhankin kauan. Minulla ei vain yksinkertaisesti ollut aikaa mennä simssiin kuvaamaan toukokuun aikana. Välillä Gadwin ei toiminut, joskus taas piti auttaa isiä töissä niin pitkään, etten enää simssiä jaksanut avata. Lisäksi koneeni ei ole mikään nopein, mikä ennestään vähentää pelaamishalukkuutta, joten pelaan vain vapaapäivinä. Viimeinen koeviikko tuotti paineita, ja silloin jätin suosiolla pelaamisen vähemmälle. Se kyllä kannattikin, kokeista tuli ihan kelpoja numeroita, eikä tarvitse mennä uusimaan mitään huomiseen uusintakuulusteluun, jee. .-D

Mutta nyt kun loma on alkanut, olen viimein päässyt pelaamaan tarinaperheilläni, ja pääsen viimein tekemään uusia osia. .-) Kesäloma on niin ihana asia, voi pelata joka päivä simssiä. <3 Simssin peluun lisäksi olen valvonut ja nukkunut myöhään sekä katsellut hyviä ohjelmia, aivan parasta. .-) Tuli tilattua aika läjä halpoja dvd:itä cdon.comista, joten ohjelmia riittää koko kesäksi ja ylikin. .-D Mitä te lukijat olette tehneet kesäkuun ensimmäisten päivien aikana? .-)

Mutta nyt alan lopetella tätä turhan pitkää alkupuhettani, jotta pääsette lukemaan osaa. .-) Toivottavasti tämä osa on odottamisenne arvoinen! .-) Vielä ennen osaa kannattaa katsoa vastaus kommenttiisi, jos siihen on aihetta. .-)


hattara kirjoitti:
Oi miten ihana osa jälleen kerran! Iloliemet ne kyllä jaksavat ilahduttaa aina vaan :)Osa oli kyllä taas odottamisen arvoinen eikiä sen takia haittaakaan, että osien tulossa kestää :P
Mutta sitten jos kommentoisin itse osaa. Huoh, luoja kiitos, että Juulia ei kuollut! Ja niin suloisen pienen Atso-pojankin saivat ♥ Ensimmäinen poika Iloliemissä :D Ehkäpä pojat ottavat nyt sitten vallan muutamaksi sukupolveksi perheessä :D
Ja Atso sai niin suloisen leikkikaverin itselleen Roosan Benjamin -pojasta :) Ihana kun molemmat saivat pojat. Minkähän laiseen taloon Roosa ja Eerik muuttivatkaan. Saadaankohan me joskus nähdä heidän talo? :)
Voi Uuno parkaa :( Toivottavasti Jenna ilmoittelisi itsestään Uunolle ennen kuin mies siirtyisi tuonpuoleiseen. Saisi mieskin sitten rauhan.
Petra oli oma suloinen itsensä hääriessään lastenlapsensa parissa :) Petra on niin söps mummeli :D
Uutta osaa jään taas innolla kaipailemaan ja odottelemaan!
ps. jos haluat käydä kurkkaamassa lc vihurituulia niin nyt on ilmoitusta siitä, kenestä tuli perijä ;) Äänestys on nimittäin tänään päättynyt.

Vastaus: Kiva kuulla, että pidit. .-) <3 Hienoa, ettei osien hitaanpuolenen tulotahti haittaa. .-) Juulia tosiaan selvisi hengissä, ja sen ansiosta myös Atso-poju pääsi syntymään. .-> Je, ensimmäinen poika. .--D Ensin syntyy seitsemän tyttöä, olikin jo pojan vuoro. ,-D Voi muuten olla, että pojat valtaavat seuraavat pari sukupolvea, mutta katsotaan nyt. .-)  Jep, aika sopivasti kävi, kun molemmat saivat pojat. .-D Toivottavasti saatte nähdä talon, täytyisi minun se ensin rakentaa. .-D Olisi tosiaan hyvä, jos Jenna ottaisi yhteyttä kotiin. Hihii, jostain syystä teen kaikista tarinani mummoista tuollaisia lapsenlapsista innostuneita höppänöitä. .-D Olenkin tässä aina välillä ehtiessäni lueskellut Vihurituulia eteenpäin. .-)



inu56 kirjoitti:
Ihana osa!
Kiva, ettei Juulia kuollut. ^^
Atso-poika on todella söpö! Odotan innolla millainen Ilolienten ensimmäisestä pojasta kasvaa!
Pöh! Toivoin, että Uuno olisi kuollut (olen minä aika ilkeä). Mutta miekkonen opettikin vain kissoja! Huolestutti Petrankin ihan turhaan!
Roosa sitten lähti... Kuullaanko hänestä ja Eerikistä ja Benjaministä vielä joskus tulevaisuudessa?
Ei sillä, että minun kävisi Uunoa sääliksi, mutta miksei Jenna ole ilmoittanut itsestään mitään?

Vastaus: Jep, minäkin riemuitsin Juulian eloonjäämisestä. .-) Hihii, minäpä tiedän jo, millaiset piirteet Atso on perinyt. ,-> Löytyy molempien vanhempien naamojen asioita, jos sellaisen voisin paljastaa. .-D Heh, arvelinkin joidenkin harmittelevan, kun Uuno ei ollut oikeasti hädässä, mutta eiköhän se Uunonkin aika vielä tule... Eikun Uuno jäisi ikuisesti elämään ja ärjymään tarinaan. .---D Eiköhän Roosan perheestä vielä tulla kuulemaan, ainakin tämän hetken suunnitelmieni mukaan. ,-> Hmm, niin mikähän sillä Jennalla on, kun ei mitään perheelleen ilmoita itsestään. .-/



Tohya kirjoitti:
Olipas mukava osa, hyvä ettei Juulia kuollut.
Atso on kiva nimi :D Hänestä ja Benjamista tulee varmasti hyvät ystävykset.
Petra on kyl herttainen ja hauska mummeli.
Uuno pysyy omana itsenään...
Jatkoa odotan :)

Vastaus: Kiva, että tykkäsit. .-) Mukava kuulla, että pidät Atson nimestä! .-) Jep, itsekin olen suunnitellut, että Atsosta ja Benjaminista tulisi ystävykset. .-) Jep, Petra ja Uuno ovat molemmat omanlaisiaan. .-)


 
Aamutähti kirjoitti:
Ahh, miten olenkaan helpottunut, että Juulian henki säilyi jälleen!♥ Mietinkin jonkin aikaa viime osan ilmestymisen jälkeen, ettei ehkä kuitenkaan kaikki voi mennä näin pieleen.. ;-D Onneksi lopulta asiat kääntyivät hyviksi :) Petra on kamalan suloinen <3 Uuno on nyt vähän oma uuno itsensä, mutta omalla tavallaan ihan rakastettavakin.. :-P Atso on söpö :) Benjaminkin ihan söötti, mutta vauva nyt sitten muutti muualle Roosan mukana. Jeee, Bansku pidettiin<3 No, jatkoa jään hissukseni odottamaan =)

Vastaus: Onhan se kyllä iloista, etteivät simit kuole! .-) Onneksi Kusti pelasti Juulian, itsekin olen hyvin iloinen siitä. .-) Jep, Petra on ihana ja Uuno on samaan aikaan ärsyttävä ja kiehtova, olen samaa mieltä. .-) Oi, minusta kummatkin vauvat ovat mahtavia! .-) Bansku tosiaan tuli pidettyä, lukijat olivat siinä kiistassa aika yksimielisiä. .-)



Lumikristalli kirjoitti:
Ihana osa. Sukuun saatin poika vaihtelua :D Ihana nimikin Atso sopivasti erikoinen. Roosakin päätti sitten synyttää. Benjamin tulee valitettavasti ensinmäisenä mieleen Benjamin Lohela :( Mutta poikkesin aiheesta.
Käy Uunoa sääliks kun ei Jenna ota mieheen yhteyttä toivotaan että Jenna ilmotaisi itsestään niin Uuno ei olisi niin apeana :)
Jatkoa.

Vastaus: Kiitos ja niinpä, poikavauva toi todella vaihtelua Ilolienten tyttövaltaiseen sukuun. .-D Kivaa, että pidät Atson nimestä. .--) Niinhän se Roosa synnytti, ja Benjamin Lohela (kutsun häntä lohipojaksi .-D) on hieno sim. .-) Itselleni ei kyllä tullut Benjaminia nimetessä häntä mieleen. .-D Olisi tosiaan hyvä, jos Jenna ottaisi yhteyttä Uunoon. .-)
 


Aijca kirjoitti:
Huh, luin osan ja kävin syömässä lättyjä ja nyt on viimein kommentoinnin aika =D Maha täynnä jaksaakin kirjottaa paremmin.
Onneksi Juulia ei tosiaan kuollut. Jotenkin kai kumminkin tiesin, että ethän sä voisi antaa sellasta tapahtua Iloliemille! Ja JOS Juulia olisi kuollut, niin samallahan Atso olisi jäänyt näkemättä =( Atso on kyllä ihana sekä nimeltään että ulkomuodoltaan! Hauskaa, että poika näyttää niin paljon Kustilta (ja Kusti itsekin tajusi sen). Myös Benjamin on tosi suloinen! Tosin mulle tulee aina nimestä Benjamin mieleen Benjamin Lohela =D Mutta ei kai se niin haittaa.
Oli kyllä kiva seurata Iloliemien arkea. Uuno osasi lopussa olla ärsyttävä Roosan + muiden muuton johdosta, mutta ymmärtäähän sen, että isällä on Jennaa ikävä =( Täytyy siis vain toivoa, että Jenna ottaisi edes jotain yhteyttä perheeseensä. Vaikka sitten sisaruksiinsa... Ai niin, ja mitähän Jessikallekin kuuluu yliopistolle? =D Haluaisin myös tietää lisää Roosan ja tämän perheen elämästä omassa kodissa, mutta ensin kyllä osotan innolla Atson kasvamista ja sitä, kuinka Juulia ja Kusti pärjäävät vauvelin kanssa =P Ja saakohan poika sisaruksia? =) Petra olisi tästä varmaan tosi innoissaan, kun kerran tuplamummous vietiin tältä =(
Petraan liittyen vielä tämä kuva:
http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=578.png
Hienosti sait siihen taltioitua kärpäsen =D Ihan kuin Petra löisi sitä tolla kepakolla =D=D=D Nauroin tolle kuvalle jostain syystä ihan kamalasti, mutta siis hyvässä mielessä =) No kyllä mäkin huitoisin enemmän kuin hätäpäissäni, jos mun eteeni ilmaantuisi tollanen oman pään kokoinen ötökkä!
Mutta ihanan osan olet taas saanut aikaan, mahtavaa luettavaa! Nostan sulle hattua toisensa jälkeen tuon julkaisutahtisi ansiosta! Kiitos jälleen kerran makoisasta lukukokemuksesta =D

Vastaus: Hienoa, että sait mahaan täytettä, nälkäisenä ei mikään onnistu. .-P Itse luen simstarinoita aina illalla perunapaistosta syödessäni, ns. "pottulukemisena". .-D Minäkin ilostuin siitä, ettei Juulia kuollut, en nimittäin tykkää tappaa simejä. .-) Jep, Atso olisi tosiaan jäänyt näkemättä, hyvä Juulia, ettet kuollut. <3 .-D Hauska juttu, että tunnut pitävän Atsosta kaikin puolin. .--) Hah, olet jo toinen kommentoija, jolle tulee Benjaminista mieleen tämä hurmaava valmissim, lohipoika. .-D Uuno tosiaan taas äksyili, mutta kaikelle on syynsä, ja ehkä se onkin juuri tuo Jennan ikävöinti. .-/ Tai sitten Uuno on vammainen pappa, joka saa iloa muiden mielen pahoittamisesta. .-/ Jessikan seikkauluista tulee toivon mukaan jokin ekstra joskus, mutta siellä ei taideta enää yliopistossa olla. .-) Roosaa tullaan varmaankin näkemään ahkerammin itse osissa. ,-> Hih, minäpä olen jo kasvaneen Atson nähnyt, pian tosin sinäkin, osan luettuasi. ,-> Saa tosiaan nähdä, miten tämä vauva-arki pidemmän päälle lähtee rullaamaan. .-) Eiköhän Atsolle tule niitä sisaruksiakin vielä, jotta Petra saa iloita. .-D Hahah, myös eräs muukin kommentoija huomautti tuosta samasta kärpäs-jutusta, itse en sitä edes tajunnut osaa kuvatessa. .-DD Kyllä tuollaisen jättikärpäsen tappamiseen kunnon kepakko tarvitaankin, ei taida normi kärpäslätkä riittää. .-D Saahan sitä nauraa, iloista, että olen tuottanut iloa sinulle tuon kuvan avulla. .-D Kiitos itsellesi! .-3



Ezme kirjoitti:
Aivan älyttömän ihana osa!
Onneksi Juulia ei kuollut. Aavistin jo hieman, ettet voisi tapaa rakasta sukulinjan jatkajaamme, mutta ainahan on se mahdollisuus että oletkin päättänyt aiheuttaa todella suurta järkytystä meille :) Onneksi hän ja Atso selvisivät terveinä kuoleman rajamailla käynnistä.
Oli hienoa, kun Atso syntyi tässä osassa. Olihan kakkossukupolvea kestänytkin jo todella pitkään, joten oli mukava nähdä seuraavan sukupolven ensimmäinen lapsonen. Atso on todella suloinen pikku poika ja on mukava tosiaan nähdä poikiakin iloliemillä. Ne kun ovat olleet vähän vähissä :) Atso näyttää hämmästyttävän paljon isältää, mutta sehän on vain mukava asia. Toivottavasti pojasta ei nyt ihan Kustin kopiota kasva vaan pikkuinen saisi saada myös äitinsä piirteitä. En malta odottaa Atson sisaruksia, joita muuten varmasti hankit! Atso on muuten ihanan erikoinen nimi! :D
Roosakin sai oikein suloisen pojan. Eerik oli ihana, kun tuli yllättämään hieman yksinäisen ja masentuneen Roosan. Ja hienoa draamaa muuten järjestit, kun Roosan synnytys alkoikin muuttoiltana.
Sitten on vielä pakko laittaa lempikuvani: http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=5718.png
Olen ruvennut löytämään lempikuvia osistasi ja se on kivaa! En juuri koskaan löydä minkään legacyn osista lempikuvia, joten on hienoa kun olet onnistunut sellaisia ottamaan :)
Jatkoa odottelen jälleen! Haluan nähdä Atson sisarukset :)

Vastaus: Kiitos. .--3 Minulla ei siis ollut mitään tekemistä Juulian melkein kuoleman kanssa, hän itse nääntyi nälkään (tai minä taisin hoitaa häntä huonosti...) ja pelastuminen riippui Kustin aneluista. .-D Juulian kuolema olisi ollut järkytys minullekin, sillä olisi pitänyt uusia juonisuunnitelmat. .-D Mutta kaikki siis päättyi hyvin, ja Atsokin selvisi. .-) Itse laskin Iinankin yhdeksi sukupolveksi, eli Atso olisi... Sain että Atso olisi nyt neljännen sukupolven aloittaja, ohoh, melkein puolivälissä jo mennään. .-o Onhan nuo uusien sukupolvien lapset aina kiintoisia, kun näkee, miten vanhempien geenit periytyy. .-D Ja ensimmäinen poikavauvakin syntyi, etteivät Iloliemet sentään jääneet pelkäksi tyttösuvuksi. .-D Atso on kyllä paljon isänsä näköinen, myös kasvonpiirteissä (pieni spoili .-3) . Enköhän minä hanki vielä muitakin perijäehdokkaita tallon. ,-> Eerik saapui tosiaan aivan oikeaan aikaan piristämään Roosaa. .-) Ja synnytyskin siinä sitten sopivasti alkoi kesken muuttopuuhien. .-D Mukavaa, että olet alkanut lempikuvia löytää. .-) Välillä se tosiaan on vaikeaa, jos on monta hienoa (tai monta rumaa .-P). Eiköhän niitä sisaruksia tule Atsolle tässä muutaman osan sisällä. .-3 



Tiksu kirjoitti:
Voi ei! Miten sinä teetkään näin ihania osia? : D
Olen paljon happy, ettei Juulia kuollut. Ja ettei todella_söpö Atso kuollut! <3
Vihdoin tuli poikavauva! Nyt sitten saadaan pari sukupolvea pelkkiä poikia... : D Atso ja Benjamin ovat lutuisia.♥
Hyi, hyi. Huijasit minua! Hetken jo toivoin, että Uuno oikeasti kuolisi. : DD
Mistä muuten http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=5726.png kuvan kehto? ^^
Sääli, kun Roosa ja Eerik joutui lähtemään koirulineen ja vauvelineen, mutta heillä tulee varmasti olemaan hyvä elämä. <3
Lempparikuviani:
http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=5730.png Tuohon olisi ehdottomasti sopinut jossakin muussa tapauksessa kuvatekstiksi: '"Hähää! >:DDD Tapoin koiran!" Uuno sanoi ja nauroi pahisnauruaan.' : DD
http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=5740.png Hajosin virnistelevälle Grantille tuolla takana. x D Ja kuvassa on kaksi suloista vauvaa. <3
http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=578.png PeRTa näyttää läpsivän tuota kärpästä. : DDD
Kiitos taas nauruhermoja koettelevasta osasta. : )

Vastaus: Olen niin hyvä, lol. .---D Minäkin happyilin kovasti, kun Juulia selvisi. .-)) Atsokin selvisi, kun Juulia ei menehtynyt. .--) Haha, voi olla, että nyt sitten syntyy pelkkiä poika jonkun aikaa. .-D Minäkin pidin kummastakin vaavista. .-3 Haha, arvasin, että jotkut innostuvat, kun luulivat Uunon kuoleman, mutta tällä kertaa tuotin heille pettymyksen. .-D Kysymäsi kehto tulee tämän setin mukana. .-) Toivotaan, että Roosan perheelle tulee hyvä elämä, ja eiköhän heitä vielä tulla näkemään Iloliemen osissakin. .-) Haha, Uuno voisi kyllä suhtautua asiaan noin, jos olisi tappanut koiran. .--D Haha, Grant tuntuu herättävän monen huomion siellä seinällä. .---D Ja sinäkin huomasit kärpäsen hakkaamisen. .-D Itse en sitä osaa kuvatessani tajunnut. .--D Mukavaa, jos nauratti. .---)



Napu kirjoitti:
Kiva osa oli! Atsosta ja Benjaminista kasvaa varmasti söpöjä ja persoonallisia taapertajia, kunhan ovat siinä iässä! ♥ Ihanaa, että Juulia ja vauva selvisivät! (: En nyt pidemmästi ehdi kommentoida, mutta jatkoa odotan! ♥

Vastaus: Mukavaa. .-) Eiköhän niistä kasva suloisia. ,-> Hyvin tosiaan kävi, kun Juulia ja Atso selvisivät. .--) 



Jellu kirjoitti:
Poika! Whee, Ilolienten tyttöketju katkesi! Ei sillä, etteikö tyttöjäkin saisi tulla, mutta poika on mukavaa vaihtelua! :)
Kaikki päättyi hyvin ja oon tyytyväinen siihen!
http://i779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/5740.png
Ehdottomasti lempikuvani (:
PS. Uuno on suloinen kun se kaipailee Jennaa, mutta kauhee kun se syyttää Jennan lähdöstä Roosaa. :P

Vastaus: Tyttöketju tosiaan katkesi. .-D Vaihteluhan on hyvä juttu. .-> Kaikki päättyi hyvin tällä kertaa (=taas). .-)  Kiva juttu, että pidit tuosta kuvasta. .-) Niinpä. .-/



Jade Essence kirjoitti:
Jea, Juulia pelastui! Hyvä Kusti! *tuulettaa* Pidän jostakin syystä siitä, että olet tehnyt viikatemiehestäkin vähän inhimillisemmän hahmon. Ja Petra on ymmärrettävästikin innoissaan lapsenlapsesta. :) Hyvä että Eerikin valmistumisaika on ennen Roosan laskettua aikaa, että isä voi olla tukemassa. Ja Juulia ja Roosa voivat tukea toisiaan raskausaikana kun ovat vielä kätevästi samassa talossa. Ja ihanan söpö kuva:
http://s779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/?action=view¤t=5718.png
Atso on suloinen ja omaperäinen nimi nuorimmalle Iloliemelle! Hienot siniset silmät ja punaiset kulmakarvat :) Uuno, ei saa säikytellä! Miekin meinasin saada sätkyn. Hienoa että Eerik pääsi nopeasti Roosan luo yliopistolta. Mitäs, jokos Roosakin synnyttää? Suloinen poikavauva tuli Roosallekin, silmät vain eri sävyistä sinistä ja kulmakarvat ruskeat :) Oli mielestäni hyvä ratkaisu, että mansku muutti Roosan luo, sillä sitten tuttua koiraa voisi nähdä aina samalla kun tapaa tuttuja.
Loppu oli kauniin tunteellinen, pidin varsinkin kahden viimeisen kuvan kuvateksteistä.
Beach Boysista tuli jotenkin kivan kesäinen olo. Tuota kappaletta on ollutkaan kuullut aiemmin :D Soittolistaa ei tullut tällä kertaa kokeiltua, pitää muistaa sitten ensi kerralla ;) Oli hauskaa taas päästä lukemaan Iloliemiä ;D

Vastaus: Kusti teki tosiaan urotyön pelastaessaan meidän Juuliamme. .--) Mukavaa, että viikatemieheni miellyttää sinua. .-D Roosan kannalta kävi tosiaan hyvin, kun Eerik valmistui odotettua aikaisemmin. .-) Ja toki Juulia ja Roosakin pystyivät kätevästi vaihtamaan kokemuksiaan. .-> Hienot piirteet Atso saikin, punainen tukka on kivaa vaihtelua Iloliemen blondeihin hiuksiin. .-D Hui, Uuno on nyt kyllä ollut todella ajattelematon, kun Petran lisäksi sinuakin säikytteli. .-( Tosiaan, Roosan luona Iloliemet pääsevät kätevästi Manskua katsomaan. .-) Mukavaa kuulla, että pari viimeistä kuvatekstiä olivat onnistuneita. .--) Hihi, Beach Boyssin biisit ovat kyllä mukavia. .-D Voit juu toiste kokeilla soittolistaa, jos siltä tuntuu. .-)




Tuuli kirjoitti:
En ole aikoihin seuraillut tarinoitasi aktiivisesti mutta päätin siitä huolimatta lukea nyt Iloliemien uusimman osan. Lueskelinkin tätä pätkissä pitkin päivää. :D Kiva osa oli, vaikka olenkin ihan kuutamolla henkilöistä, sukupolvesta, perijöistä ja kuka on Roosa ja jos ei hän ole sukua miksi hän asuu talossa...
Joka tapauksessa tykkäsin osasta! (:

Vastaus: Kivaa huomata taas sinunkin kommenttejasi! Mukavaa, että saavuit lukemaan osaa. .-) Uskon, että olet ollut vähän sekaisin, mutta nopsasti voin avata noita mainitsemiasi kohtia. .-) Juulia (=perijä) , Jessika ja Jenna ovat siis Petran lapsia, ja sukupolvi taitaa olla.. Iina1, Petra2, Juulia3 Atso4. .-D Roosa taas saapui tarinaani eräänlaisen vaihto-oppilasprojektin seurauksena. Roosa on alun perin Yunin sim, joka tuli Iloliemille vaihtoon, ja minulta puolestaan lähti Jenna Yunin tarinaan, LC Ala-Tuuhelaan (linkki sivulaatikossa). Ja Roosa tuli siis väliaikaisesti asustamaan Iloliemille yliopiston päätyttyä. .-) Pikakatsauksen edellisiin osiin saa vaikka lukaisemalla joka osan alussa olevan "kertauksen edellisestä osasta", jossa lyhyesti kerrotaan edellisen osan pääkohdat. Ihan kaikissa osissa kertausta ei tosin ole, mutta näissä viimeisimmissä. .-D Mukavaa, että kuitenkin tykkäsit lukea, vaikka henkilöt olivat outoja. .-D 



vupii kirjoitti:
Mukavainen osa ja erittäin mukavaa että Julia pelastui :) Ihanaa !
Atso on varsin suloinen vaaveli.
Iloliemien osia on aina niin mukava lukea vaikka mielihahmoani Veikkoa ;)( oli varmaan vaikea arvata)näkyykin aika harvoin.
Mutta mukava osa ja tykkäsin kovasti, biisiä en voinut kuunnella, kun kaikki muut olivat koisaamassa enkä halunnut herättää :)


Vastaus: Jebulis, minäkin iloitsin Juulian pelastumisesta. .-) Mukavaa, että pidät Atsosta. .-) Voih, tiedän tunteen, kun mielihahmo ei ole pääosassa, ja häntä näkee niin harvoin. .-/ Mutta katsotaan, josko Veikko vielä ilmaantuisi paikalle.. .-D Olet niin huomaavainen, minä huudatan aina musiikkia, vaikka vanhemmat nukkuvat. .-D



Yun kirjoitti:
Luin eilen edellisen osan ja nyt ehdin tämän pariin. Oli kieltämättä paha kohta jättää seuraavaan päivään, mutta kun ei ehtinyt, niin ei ehtinyt. Saatiin kuitenkin selvitä säikähdyksellä. Toisaalta olisi jännää, jos jossain legacyssa perijä kupsahtaisi ennen kuin olisi saanut jälkikasvua. En ainakaan muista, että niin olisi koskaan käynyt. Tuosta sainkin idean... Ei kun :__D
Tämä osa oli minusta monipuolinen ja henkilöistä oli kerrottu varsin tasapuolisesti. Missään kohdassa ei tuntunut, että "tästä simistä on jo kuultu tarpeeksi, seuraava!"
Ehdin jo pelätä, että Uuno kuoli ja ihmettelinkin, että voiko se muka olla niin vanha. Vastahan sitä muututtiin vanhukseksi :D
Koirat olivat söpöjä, ja hyvä, että Roosakin sai omansa. Roosanhan ne Alisten nykyiset koirat taisivat olla. Muistelisin niin. :-->
Hauskaa, että Roosa sai vauvan jo tässä vaiheessa. Hanna mummoutuu nopeammin kuin toivoisi :3
Ja söpöä oli, että lapsi nimettiin isoisänsä mukaan. Tykkäsin myös siitä, kuinka sait ympättyä horoskooppijuttuja mukaan. Itse en olisi välttämättä muistanut koko asiaa :'--D
Elo tuntuu Iloliemillä aika rauhalliselta, ehkä niin ei ole kauaa... Odotan jo erään kilpakosijan paluuta :__D
Sainpas kerrankin kommentoitua :D
Jatkoa sitten! (Ei vaan tarvitse kahdesti kehottaa :D)

Vastaus: Jep, tiedän tuon, kun lukee jäljessä, ja sitten kun osa jää jännään kohtaan, voisi perjaattessa lukea seuraavan, muttei sitten kuitenkaan ehdi. .-/ Kaikki tosiaan sujui hyvin, ja olisi kyllä aika jännää, jos noin kävisi. .-D Monet lukijat ainakin varmaan ärjyisivät, kun heidän äänestämänsä ehdokas ei pääsisikään perijäksi. .-D En kyllä nyt olisi halunnut Juulian kuolevan, hänelle on jo hieno juoni suunnitteilla ja muutenkaan en osaa kuvitella perijän paikalle ketään muuta kuin Juulian. .-) Mukava kuulla, että vaihtelevuus tomi tässä osassa simien osalta. .-) Harvoin nimittäin onnistun luomaan hyvän tasapainon, kun esim. toteutan jonkun simin omia juonia. .-D Hah, Uuno sitten osaa säikytellä! Kieltämättä hän on ollut vanhuksena todella hetken vain, ja olisi surullista, jos hän olisi kuollut! Oi, niin oli mukavaa, kun Roosa sai hauvelin mukaansa! Mahtavaa, että se täsmäsi vielä historiankin kanssa! .-D Halusin näyttää Roosankin vauvan vielä ennen muuttoa, joten kehittelin aikaisen synnytyksen. .-D Jee, Hanna-mummo! Oho, kävipä säkä, että vauvan nimeksi arpoutui juuri Benjamin! En edes muistanut tuota isä-juttua! .-D Hehee, keksin horoskoopit siitä, kun itse synnyin kolme päivää myöhässä lasketusta ajasta, jolloin horoskooppimerkkini olisi Kaksonen. .-D Jep, kerrankin perheellä on rauha! .-D Katsotaan, jos saisin Veikkoa ängettyä jotenkin mukaan. ,-)



Roskuliini kirjoitti:
Noniin, mistäs sitä aloittaisi..?? 
Repesin jostain kumman syystä tuossa Petran sekoilujuoksentelukohtauksessa :D Toivottavasti Petra ei oikeasti ole sekoamassa :D Säikähin myös ettei kai Uuno voi vielä kuolla, ku vastahan se kasvo vanhukseks viime osassa :D Onneks ei sentään, vaikka on tuo Uuno kyllä aika uuno välillä D: 
Ja nyt tuli sitten tuplavauvatus! Ihania poikia syntyi <3 Hyvä että isät ovat innostuneita lapsistaan :)) Harmittelen täällä nyt vaan sitten Roosan lähtöä, toivottavasti häntä nähdään vielä :3 
Kivaa myös, että Roosakin saa osansa koirista xD Toivottavasti osaa nyt sitten hoitaa tulevaa koiraansa :)) No kyllä se osaa, äläs nyt höpsi Rosku :D 
Mutta jatkoa ja mahdollisimman pian! :) 

Roskuliini kirjoitti:
Heiheihei - mikäs juttu tää oli? Vasta äskenhän tossa oli uudesta osasta et julkaisupäivä 11.5, ja nyt ei oo julkaisupäivää ollenkaan, ja on jo 12.5? MIKSI?? :'( Ootin osaa ihan hulluna, ja musta alkaa pikkuhiljaa tuntumaan, et oon nähny harhoja kun kukaan muu ei kysele tästä.. Apuaa, oonko tulossa hulluks? Kertokaa.. :D
//Anteeksi tuplakommaus :(

 

Vastaus: Heh, Petra on tunnetusti Ilolienten hilpeästä suvusta - joten hetkelliset sekaantumiset eivät ihmeellisiä. .-D Totta, Uunokin huiputtaa niin kovin kuolemallaan, mutta onneksi aika ei vielä päättynyt vanhukselta. .-) Aika hyvin sanottu: "Uuno on kyllä aika uuno välillä". .-D Oi, minäkin tykkään Atsosta ja Benjaminista! .-> Jep, hyvä iskät! Uskon, että Roosaa nähdään ja kuullaan tämän osan jälkeen. .-) Jep, mielummin hauva Roosalle kuin tuikituntemattomalle. .-) Uskon, että Roosa osaa huolehtia hauvasta. Yun kertoi kommentissaan, että Roosa on hänen muistaakseen nuoruudessaankin hoitanut koiria. .-) Et nähnyt harhoja osanjulkaisupäivästä. Jouduin siirtämään sitä, sillä simssini on todella hidas, enkä koulukiireiltäni ehdi pelaamaan kuin viikonloppuisin. Toisinaan minun pitää auttaa isiä hänen töissään viikonloppuisin, ja pelaan myös muillakin kuin tarinaperheilläni. Kun olisin mennyt pelaamaan kerran Iloliemillä, niin Gadwin päätti olla toimimatta, ja kaiken tämän yhdisteenä en millään ole saanut osaa ulos arvauspäivänä. .-( Ja tällä hetkellä, kun vastaan kommenttiisi, on edessäni koeviikko, ja viikonloputkin menevät lukiessa kokeisiin. Olen pahoillani, että tuotin pettymyksen, mutten mahtanut mitään.

 

banssu kirjoitti:
Huhhuh, Juulia selvisi! :----) Ja samoin kummatkin vauvat & Roosa :---) Onneksi Eerik pääsi lähtemään yliopistosta odotettua aikaisemmin, muutenhan Roosa olisi joutunut synnyttämään ilman sitä!
Kerrankin Uunokin päätti ajatella vähän muitakin pitäessään suunsa kiinni silloin Juulian raskausaikana siitä, että sen mielestä Juulian ei olis ollu sallittua vaan laiskotella. Uuno se ei sitten kyllä ymmärrä! D:<
Ja taas. "Roosan syytä kaikki mimimii" valivali HULLU! D: Nyt lopeta jo Roosa on todella kiva eikä se aiheuttanut Jennan lähtöä senkin typerä Uuno :---( Tunteidenpurkaus :DD
Toivottavasti Roosaa tullaan vielä näkemään paljon tarinassa sen muutosta huolimatta :---)
Molemmat pikku poitsut on äärettömän suloisia, aws :)
Vooi Uuno, näyttäisit jollekin todelliset tuntees... Petralle, ehkä? Sitten kaikki ei ehkä pitäis sitä niin tunteettomana :---( (minä mukaanlukien :DD) Kunpa ne kuulis vielä Jennasta jotain, vaikka ei kai se takaisin oo tulossa, mutta vois pitää yhteyttä perheeseensä.
Toivottavasti se soittelee ja saa Uunon taas piristyyn :)
Ootan innolla että saan lukee taas lisää Ilolienten elämästä, uudesta pikku Atso-pojasta ja muusta :---) <3
Hahaha Uuno tossa missä se yritti kouluttaa koiraa :DD Mutta luulin kyllä sen jo kuolevan, iiks. Onneks ei :) Petran sydän murtuis Uunon välillisestä ilkeydestä huolimatta! :---( Mutta joo... Toodella hyvä osa oli taas! :)
-banssu

Vastaus: Juulia tosiaan selvisi, samoin Roosa ja vauvat. .-D Eerik onnistui juuri sopivasti valmistumaan. .-D Kaikkien ihmeeksi Uunokin salli Juulian poikkeuksellisen laiskuuden eikä valittanut siitä, ja ihan hyvä vaan, että Juulia sai ottaa rennosti raskausajan. .-) Hehe, tunteidenpurkaukset ovat sallittuja, Uuno voisi useamminkin pitää mölyt mahassaan, kun ei kukaan muu niitä haluaisi tietää. .-P Eiköhän Roosaa vielä nähdä. .-) Minäkin pidän poitsuista, ihania ne ovat. .-3 Uunon voisi olla hyvä näyttää välillä tuo toinenkin puolensa muille, eikä sitä valivali-puoltaan.. .-P Jenna voisi tosiaan vähän ilmoitella itsestään perheelleen. .-/ Totta, onneksi Uuno ei ollut oikeassa hädässä. .-) Mukava kuulla, että olet noin innoissasi jatkon saapumisesta. .--) 



Suklaapatukka ;D kirjoitti:
Jes! Tosi kiva osa! Harmi vaan, että Roosa ja muut lähti:(. Ja huono juttu myös, toisaalta hyvä, ku Roosa ja Uuno ei oikeen tullu toimeen keskenään... Kiva, ku ne vauvelitki synty vihdoin ja vielä suvun ensimmäinen poika:DD! Joo, oli tosi hyvä osa taas, oottelen jatkoa! ;)

Vastaus: Kivaa. .-) Minustakin oli ikävää muutattaa Roosa pois, mutta nyt pitäisi pelaamisen helpottua, kun ei ole tontti niin täynnä. .-D Ja parempi varmaan Uunolle ja Roosalle muutenkin asua eri kattojen alla. .-) Vauvelitkin syntyivät, ja Ilolienten eka poika, wuhuu, vaihtelua. .-D 



Xerlian kirjoitti:
Puh, vihdoin sain luettua tämän : D Hämmästyin siitä, etten ollut aikaisemmin lukenut : / Vauvat ovat suloisia <3 Uuno on ärsyttävä, ei hyväksy Roosaa, joka kuitenkin auttoi parhaansa mukaan. Onneksi he nyt pääsivät Eerikin kanssa asumaan yhdessä, kun viime kerta vähän epäonnistui : D Juuliakin sai lapsensa syliin. Onneksi Juulia selvisi taas kuolemasta! Mahtimimmi : D Petra on oikein tuplamummo : D Aaah, Petra on yhä lempisimini Iloliemistä : D Kuullaanhan vielä Roosasta? : ) Mutta hei, osaile taas : )

Vastaus: Oho, noh, eipä tässä mitään kiirettä, olen niin hidas tekemään osia, että ehtii vähän myöhemminkin lukea. .-D Vauvat ovat tosiaan suloisia. .-3 Niinpä, ärsy Uuno, kun millään hyväksynyt Roosaa, vaikka tämä auttoi hommissa ja muissa. .-/ Jep, Roosan ja Eerikin muutto onnistui lopulta. .-D Juulia on kyllä oikea mahtimimmi, ja hänellä on aina joku läheinen paikalla pelastamassa viikatemieheltä. .--) Petrakin ehti tuplamummoilla hetken, ennen kuin Roosa vei Benskun pois. .-) Toivotaan, että Petralla olisi pian mahdollisuus olla ihan virallisesti tuplamummo. ,-> Mukava kuulla, että olet Petraan kiintynyt, aika mahtisim hänkin on. .-) Kyllä Roosa vielä tulee näkymään Ilolienten osissa, älä huoli. .-) Osailen. .-)



Xaldin kirjoitti:
Sainpa minäkin nämä osat luettua. :--D En keksi paljon sanottavaa enkä jaksa hokea sitä kliseistä hyvä osa litaniaa. :D 
Nyt lukemaan Taikapölyjä. :3

Vastaus: Hienoa! .-)



GreenPixy kirjoitti:
Se on poika! Rehellisesti sanottuna; vihdoinkin! Atsolla näyttää olevan myös punaiset hiukset, Iinan jälkeen on näkynyt pelkkiä blondeja, hyvä sekin .-) Lienee Kustilta perityt? Geenitekijöissä saattoi Iinakin olla mukana...
Osan kuvat ja teksti olivat (tavalliseen tapaasi) erittäin onnistuneet, onnitteluni siitä .-) (minut valtasi outo halu puhua vanhahtavalla kirjakielellä, älä välitä .-D) Lempikuvia oli muutama, liiitän ne sitten tuohon loppuun.
Jotkut eivät näköjään opi ikinä pitämään suutaan kiinni? Ottaisin mielelläni toisenlaisen näkökannan kuin Uunon moittiminen; mielestäni hän on hupaisa hahmo, eikä jätä ketään kylmäksi (no tais mennä vähä yli, mitä luulet?) .-D Njoo, kiva että tuo tarinaan väriä. Pidin kohdasta, jossa kerrottiin Uunon muusta perheestä eroten palanneen tliden pariin ja jättäneen Atson hyysäämisen vähemmälle. Siitä päästäänkin Petraan, joka höperöllä tuplamummo-käytöksellään sulatti sydämeni täysin (huomasin alkavani puhua simeistäsi kuin oikeista henkilöistä, se pelottaa minua).
Roosa sai myös oikein suloisen poikasen. Hänestä, Eerikistä ja Benjaminista tulee varmaan oikein onnellinen pikku perhe .-) Paitsi että voivathan he saada useammankin lapsen.
Laitan vielä ne lempikuvat:
Pidän tästä, kunnon tilannekuva:
http://i779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/5737.png
Tämä oli esteettisin ja kaunein, joten..: http://i779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/5718.png
Mahtoi tulla laskuja postista? Jos Uuno katsoisi tuolla silmällä MINUA lähtisin varmaan niin pitkälle kuin pippuri kasvaa... Alan pikkuhiljaa tajuta, miltä Roosasta tuntui:http://i779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/5718.png
Kiitos tästä.

GP kirjoitti:
P.S. Viimeiseen linkkiin tuli väärä kuva .-D tätä tarkoitin --> http://i779.photobucket.com/albums/yy76/simssiliini/simssi/5749-1.png

 

Vastaus: Poikahan se! .-D Mukavaa vaihtelua ainaisten tyttövauvojen keskelle. .-D Punaisilta hiukset tosiaan näyttävät, joten vaihtelua myös ainaisiin blondeihin. .-D Kustia minäkin epäilen "syylliseksi" toisaalta eihän sitä tiedä, jos Iinallakin voisi olla jotain tekemistä asian kanssa... ,-> Kiitos kuva & tekstikehuista. .-D Puhu toki kirjakielellä, minäkin teen niin usein. .-D Pidin erilaisesta näkökulmastasi Uunoon liittyen, tyhmilläkin asioilla on usein hyvä puolensa. .-) Saat toki puhua simeistäni miten haluat, olen minäkin välillä aika tosissani innostunut joistakin pikselihenkilöistä. .-D <3 Roosa ja hänen pikkuperheensä. .-3 Katsotaan, jos he vielä hankkivat lisää vauveleita. .-) Kivaa myös, että lempikuvia löytyi! .-) 



trukkis kirjoitti:
Oi ihanaa, että Juulia selvisi hengissä! Varmaan potutti Viikatemiestä : D Tuo oli todella suloinen kohta, jossa Kusti ja Juulia lojuivat sängyllä yhdessä jutellen. Atso on niin sulomussukka poika, ja kaiken lisäksi porkkanapää :3 Himoitsen porkkanapäälapsia pelissä, ja olipa muuten kiero lause.
Nauratti tuo Uunon "kuolema" : D
Roosan huone on muuten ihana, ja tykkäsin miten olit kuvaillut tuon kohdan, jossa hän luki, ja peilin kautta kuvattiin Eerikin saapuminen, ja tuo jälleennäkemishali. Näin erityismainintana, koska pidin niin kovasti! 
Ja taas erityismaininta tuosta lopusta jossa vaavi makailee onnellisten vanhempien sylissä, tui tui! Rakastan noita silmiä, tuo väri on niin ihana, itselläni oli joskus kauankin defaultina nuo :3 Tulee ikävä Roosaa ja nyt myös hänen pientä perhettään. Toivottavasti myös Jennasta kuuluisi jotain… 
Kiitos osasta, tulehan ilmoittelemaan heti seuraavan ilmestyttyä : )

Vastaus: Jep, ihanaa varmasti kaikkien muiden paitsi viikatemiehen mielestä. .-D Mukavaa, että Atso täyttää lapsimieltymyksesi. ,-D Haha, hauska kuolema. .-D Mukavaa, että pidit Roosan huoneesta ja Eerikin peilissä näkymisestä ja halista. .-D Hii, mukavaa, että vaavin makoilu vanhempien sylkyssä oli myös erityismaininnan arvoinen. .-3 Minäkin rakastan tuota silmien väriä, aw. .-3 Ehkäpä Jennasta kuuluukin... ,-> Yritän tulla. .-)



Mesinen kirjoitti:
Ihanan Atso vauva ja ihana Benjamin ;) ! 
Ajattelinkin, että Juulia varmaan selviää hengissä koitoksestaan, mutta en ollut kyllä ihan varma. Teistä kun ei koskaan tiedä. Hienosti lavastettu.
Lemppari kohtaukseni oli kyllä ehdottomasti tuo, kun Kusti ja Julia makoilivat sängyllä. Hienosti kirjoitettu ja Kustin tietävyys synnytysasioissa tuntui huvittavalta. Kuulosti juuri yli-innokkaalta isukilta :D !
Toinen kohtaus, jossa jo vähän pelästyinkin, oli Unon kuolema.. Hahaa! se sai kyllä naurattamaan. Roosan synnytys sai myös sydämen tykyttämään, kun pelästyin että vauva menehtyy kun ei pitänyt vielä syntyä. Onneksi Benjamin selvisi suloisine simmuineen.
Uunoa käy kyllä sääliksi, vaikka mies ei muuten syvempiä tuntoja herätä käytöksellään. Toisaalta miehen käytös on selitettävissä Jennan hylkäyksellä. Suosikkilapsonen katosi. No onneksi Uunollakin on nyt Atso.
Oli mukava päästä pitkästä aikaa lukemaan tänne, kun kuvatkin tuli takaisin :D
Kiitos osasta ja uutta odotellessa!

Vastaus: Minustakin vaavit olivat ihania. .-) Onnekseni Juulia selvisi, minulla ei siis ollut mitään tarkoituksellista tekemistä Juulian melkein-kuoleman kanssa, peli yllätti minut. .-D Mukavaa, että lempparikohtauksenkin löysit. .-) Hehe, Uunon "kuolema" on muitakin naurattanut, mitenköhän siinä sitten käy, kun Uuno ihan oikeasti kuolee.. Benjaminkin selvisi, ja ne simmut ovat kyllä ihanat. .-3 Jep, Uunolla on tavallaan syy käytökselleen, kun lellikki häipyi. .-/ Atso on onneksi piristystä tuomassa. ,-) Hyvä, että kuvat palautuivat ja pääsit viimein lukemaan. .-) Alan tuota uutta osaa nyt laittamaan. .-D

KERTAUSTA:
Photobucket

Juulia selvityi viikatemiehen kynsistä Kustin avulla, eikä maha-asukillekaan käynyt mitään.

Photobucket
Photobucket

Lopulta Juulian synnytys käynnistyi, ja Ilolienten suvun ensimmäinen poika, Atso, syntyi!

Photobucket
Photobucket

Eerik saapui yliopistolta, ja Roosa sekä Eerik alkoivat suunnitella muuttoa yhteiseen omaan kämppään. Muutto kuitenkin viivästyi Roosan synnytyksen vuoksi. Parin esikoinen sai nimekseen Benjamin.

Photobucket

Uuno sai pettyä kerta toisensa jälkeen, kun posti ei koskaan tuonut mitään tietoja lelli-Jennasta. vanhus ikävöi tytärtään enemmän kuin ulkokuori antoi näyttää.

UUSI OSA ALKAA

Photobucket
Osan lukumusiikki ->  Ilolienten osan lukumusiikkien soittolista -> 
Iloliemien elämä oli kulkenut oikein reippaalla mallilla pikkuisen Atson syntymän jälkeen. Uusi arki ja vaippavuoret alkoivat tulla tavalliseksi, mutta päiviin mahtui silti ennalta arvaamattomia tilanteita.
-Terve! Ihana kuulla sinusta jotakin!... Tietenkin annan luurin Uunolle! Et arvaakaan, miten hän on sinua kaivannut, Juulia puhui pirteästi.
-Kuka minulle soittaa? Olisiko se... Uuno mietiskeli kuullessaan Juulian puheet.
-Uuno, siinä sinä oletkin. Jenna soittaa, ja hän haluaa puhua kanssasi, Juulia kertoi. Uunon kasvot loksahtivat samaan aikaan helpottuneiksi, riemastuneiksi sekä yllättyneiksi, ja Juulialla todellakin oli pidäteltävää naurun kanssa nähdessään, miten tohkeissaan isä saattoi olla!
Photobucket
Uuno nappasi puhelimen luurin Juulian kädestä ja paiskasi sen nopeasti korvaansa vasten.
-Jenna! Isin oma kullannuppu. Ihanaa, että soitit! Nyt voimmekin suunnitella yhdessä mahdollisimman nopean paluulennon kotiin... Uuno alkoi höpistä pulssin kiihtyessä jännityksestä.
-Isä! Siitä minun pitkin kertoa... En aio palata enää luoksenne. Kotini on täällä, Jenna puhui hiukan vaikeana.
-Mi-miten niin? Tämä on todella surkea aprillipila, vaikkei aprillipäivä olekaan... Uuno puhui vaitonaisesti ja hädissään. Jennan täytyi huijata! Puheet eivät voineet olla totta! 
-Minä en pilaile. Olen pahoillani, että tämä meni näin, mutta en halua palata. Minun paikkani on täällä. Halusin vain ilmoittaa, ettet odota minua kotiin, Jenna puhui, mutta siinä vaiheessa Uunolta meni hermot. Hän viskaisi puhelimen lattialle ja kiiruhti alakertaan ja sieltä pihalle.
Photobucket
Uuno suunnisti takapihalla olevan nyrkkeilysäkkinsä luo, ja vaihdettuaan verkkarit ylleen, alkoi kova pauke Uunon mäiskiessä nyrkkeilysäkkiä erityisen rajusti. Juulia oli seurannut isänsä menoa, ja hipsi nyt varovaisesti tätä lähemmäs keskustelua varten. 
-Miten se tyttö kehtaa! Miten hän voi tehdä minulle näin? Toteutin aina kaikki hänen toiveensa, ja nyt Jenna kehtaa ilmoittaa jäävänsä asumaan ulkomaille, kauas pois! Uuno raivosi iskujensa tahdissa.
-Sinuna ottaisin kuitenkin rauhallisemmin, tuo mesoaminen ei tuo Jennaa takaisin, Juulia järkeili.
-Tuoda takaisin... Sinäpä sen sanoit! Uuno huudahti yhtäkkiä kiiruhtaen Juulia kintereillään takaisin sisälle.
Photobucket
Myöhemmin päivällä Petra palasi töistä, jolloin Juulia kiiruhti äitinsä luokse.
-Petra, sinun on puhuttava isälle järkeä, et arvaakaan, mitä hän sai päähänsä, Juulia kertoi hätääntyneenä.
-Uunon tuntien se voi olla mitä vain, Petra puuskahti.
-Hän aikoo lähteä Alismaahan hakemaan Jennaa kotiin, mutta suunnitelmahan on aivan järjetön! Eihän Uuno edes tiedä, missä Jenna tällä hetkellä majailee, Juulia hölisi.
-Ole ihan rauhassa, minä puhun hänelle, Petra lupasi.
Photobucket
Tallustellessaan sisälle Petran eteen ilmestyi jo heti kättelyissä Uuno, joka silitteli Mansikka-koirulia.
-Hyvä koira. Sinä vainuat Jennan Alismaassa, ja lähdemme kaikki kotiin onnellisena perheenä, Uuno vakuutteli Mansikalle katsoen tätä suoraan silmiin. Petra ei voinut olla kuulematta simin ja koiran välistä keskustelua, ja hänen oli ehdottomasti puhallettava tämä peli poikki.
-Kuulin Juulialta, että aiot hakea Jennan Alismaasta. Se ei käy päinsä. Mitä oikein ajattelet? Mansikka ei ole vainukoira, etkä edes tiedä, missä Jenna on. Etkä sinä todellakaan saa riistää Jennalta hänen omaa kotiaan! Petra puhui topakasti.
-Ala-Tuuhelat, mikä kamala suku. Ilman Roosaa Jenna olisi täällä, Uuno puhui silmät liekeissä roimuten.
-Uuno, etkö tajua? Ala-Tuuhelat eivät liity tähän mitenkään! Jenna lähti omasta vapaasta tahdostaan. Sinä lukitsit hänet kotiinsa vangiksi, eikä silloin kukaan seikkailun haluinen tyttö jää odottamaan! Tilanne on nyt tämä, ja sinun on sopeuduttava! Petra ärähti vieläkin navakammin.
Photobucket
Uuno katsahti nopeasti Petraan, ja miehen ilme muuttui surullisen kauhistuneeksi. Uuno nousi hitaasti seisoalteen, ja hän pudisteli päätään.
-Olet oikeassa. Se olin minä... Minä häädin Jennani pois! Kuinka saatoin olla niin idiootti? Uuno parahti, mikä sai Petrankin hiukan säikähtämään.
-En minä kyllä sitä tarkoittanut. Haluan, että ymmärrät Jennan lähtöhalun tulleen häneltä itseltään. Siihen et vaikuttanut sitä etkä Roosa, Petra yritti selittää, mutta Uunon suupielet laskeutuivat yhä alemmas.
-Minusta ei ole mihinkään. Olen surkea isä! Olen kamala sim, Uuno syytteli itseään.
-Uuno, Petra sanoi vielä sovitteliaasti. Hän ei ollut uskonut, että Uunosta löytyy tällainenkin puoli. Uuno ei halunnut kuunnella, vaan hän poistui paikalta ripein askelin.
Photobucket
Uuno saapui lastenhuoneeseen ja nappasi Atson syliinsä. Isoisä painoi pienen ja hennon vauvan lähelle itseään ja halasi toista.
-Tiedätkö, ukki on tehnyt aivan kamalan virheen. Hän ajoi oman pikku tyttärensä maailmalle, ja nyt on liian myöhäistä muuttaa asiat toisenlaisiksi, Uuno huokasi hiljaa.
-Mutta et taida arvatakaan, mitä ukki oppi tänään. Hän ymmärsi, että pitää elää täysillä ja arvostaa perhettä, joka on vielä jäljellä, Uuno puhui.
-Minä en halua enää epäonnistua! En tahdo olla huono ja kelvoton sim sinullekin! Sinusta tulee minulle uusi Jenna, jota lellin ja hellin - tietenkin miespuolinen sellainen, Uuno rupatteli yksinkeskusteluaan jo hieman naurahtaen. Menneille ei voinut enää mitään, mutta tulevaisuuteen pystyi vielä vaikuttamaan.
Photobucket
Illalla Juulia löntysteli hänen ja Kustin huoneen peilille katsahtamaan harmistuneita kasvojaan. Kusti oli juuri sillä hetkellä vaihtamassa yövaatteita lipaston luona.
-Aa! Voi, että minua harmittaa se Uuno-juttu. Isä on niin harmistunut ja surullinen. Ja vaikka hän kuinka uskottelisi itselleen, ei hän saa Jennaa palaamaan enää tänne, Juulia karjaisi itsekin huonotuulisena päivän tapahtumien jäljiltä. Hän ei nimittäin tiennyt Uunon ja Atson juttutuokiosta.
-Uskon, että isäsi selviää kaikesta. Hän ei ole mikään luovuttajatyyppi, Kusti kertoi todenneensa.
-Sitä minä vähän pelkäänkin, Juulia huokaisi. 
Photobucket
Kusti tallusteli Juulian luokse ja silitti tätä poskesta kädellään.
-Älä ole noin onneton! Murjottaminen ei sovi sinun tyyliisi, Kusti puhui rohkaisevasti.
-Tiedän, mutta viime aikoina on tapahtunut niin paljon kaikkea, etten enää tiedä, miten suhtautuisin kaikkeen, Juulia harmitteli.
-Sinä ajattelet liikaa, mutta se ei haittaa. Voisimme tuoda mieleesi iloisempia ajatuksia. Juulia, mennään naimisiin, Kusti puhui. Hymy nousi Juulian kasvoille, kun hän ymmärsi, mitä Kusti oikeasti tarkoitti.
-Oletko tosissasi? Se olisi ihanaa, Juulia kuiskasi liikuttuneena.
-Sinun kanssasi minä olen aina tosissani, Kusti ilmoitti. Pari jäi suunnittelemaan hetkeksi hääjuttuja, minkä jälkeen he kävivät yöpuulle.
Photobucket
Aamulla Juulia heräsi pienen Atson kiljuntaan. Juulia juoksahti kehdon luokse ja katsahti poikaansa.
-Sinä taidat olla hiukan nälkäinen! Mitäpä, jos kävisimme jääkaapilla hakemassa hiukan lämmitettyä maitoa! Niin, se tekisi sinulle hyvää, saisit masun täytettyä oikein kunnolla, Juulia leperteli, ja Atso rauhottui melkein heti.
-Tiedätkös muuten mitä! Minä ja isi aiomme mennä naimisiin, mutta älä kerro siitä kenellekään, Juulia naurahti. Atsosta tosiaan oli tullut perheen yleinen puhekumppani.
Photobucket
Juulia nosti pojan kehdosta, ja hän alkoi hieman leikitellä pikkuista.
-Kasvatpa sinä päivä päivältä vain nopeammin! Oi, kohtahan meidän täytyy hankkia isompia vaippoja, Juulia naurahti. Samassa hänen takaansa kuului pari ovenkoputusta ja ripeää askelparia. Juulia kääntyi katsomaan ja huomasi tulijan olevan Uuno.
-Kuulin itkua. Saanko hoitaa Atson? Uuno kysyi tohkeissaan. Juulia katsahti hiukan kummaksuen isäänsä, sillä tämän tapoihin ei todellakaan kuulunut nousta kukonlaulun aikaan vauvaa hoitamaan, mutta hän ojensi kuitenkin Atson Uunon hyppysiin.
Photobucket
Saatuaan Atson syliin Uuno lähti tyytyväisenä kävelemään kohti keittiötä. Juulia käveli hiukan Uunon perässä ja ihmetteli suuresti isän käytöstä. Eilen tämä oli ollut masentunut ja ahdistunut, tänään miehen kasvoilla paistoi aurinkoinen hymy ja lempeä katse.
-Sinäpä näytät hyväntuuliselta! Saanko kysyä, mitä oikein teit, kun mielialasi on niin muuttunut? Juulia kysyi hymyillen.
-Joskus tuntuu vaan, että huolet hälvenevät itsestään. Haluan vain olla parempi sim kaikille, ja minä nautin paljon Atson hoidosta. Pitäkää vain pitkä tauko! Minä hoidan, Uuno huudahti leveästi hymyillen. Juuliankin kasvoille kohosi helpottunut virnistys.
Photobucket
Uunon mentyä Juulia istahti sängylle hyväntuulisena, jolloin kusti kaappasi kihlattunsa yllättäen kainaloonsa.
-Näetkö nyt, kaikki järjestyy, Kusti sanoi, eikä Juulia voinut muuta kuin hymyillä, Uuno tuntui unohtaneen eiliset suunnitelmansa Jennan etsimisestä, mikä oli suuri helpotus. Seuraavaksi oli Juulian vuoro yllättää Kusti, kun nainen painoi huulensa kiihkeästi Kustin huulia vasten.
-Eikö meidän pitäisi nousta ja mennä kertomaan vanhemmillesikin naimisiinmenosuunnitelmistamme? Kusti mutisi suudelmien välistä.
-Äläs vielä hoppuile. Koska Uuno hoitaa Atson aamuruokinnan, on meillä vähän ylimääräistä aikaa ennen aamiaista, Juulia järkeili, eikä Kustikaan enää vastustellut.
Photobucket
Sillä välin Uuno oli jo ennättänyt keittiöön ja saanut lämmitettyä maitoakin Atson ruokintaa varten. Uuno ei ollut sitten omien tyttöjensä hoitamisen jälkeen syöttänyt vauvaa, mutta ne taidot palautuivat jostakin aivolohkosta automaattisesti. Atso olikin mielissään saadessaan tuttipullon naamansa eteen, ja tarttuikin siihen kiinni niin tiukasti kuin pienillä käsillä on mahdollista.
-Noh, rauhallisesti nyt, ettet tukehdu, Uuno neuvoi, mutta se ei paljon Atsoa pidätellyt.
-Olet sinä kyllä aika itsepäinen, mutta se on vain hyväksi, kun sinusta tulee bisnesmies. Heti kun sinä kykenet muodostamaan sanoja, lupaan opettaa kaikki tärkeät mammonasanastot sinulle, Uuno pulisi Atsolle.
Photobucket
Muutamaa kymmentä minuuttia myöhemmin Juulia ja Kusti tallustivat ruokasaliin innoissaan vanhuksille kerrottavista uutisista.
-Minähän sanoin, että heillä saattaa kestää, Uuno sanoi itsevarmana Petralle huomattuaan kaksikon seisoskelevan ovenpielessä. Juulia naurahti hiukan häpeissään kuultuaan Uunon kommentin, mutta Kusti tökki häntä kulkemaan eteenpäin.
-Huomenta vaan kaikille, Kusti toivotti pirteästi.
-On tämäkin aika nousta ylös, kellokin on jo vaikka mitä! Tilaamani kiinalaisetkin ovat jo jäähtyneet, Petra motkotti.
Photobucket
-Noh, eiköhän meidän uutisemme saa jäähtyneet kiinalaisetkin maistumaan paremmalta, Kusti tokaisi tökäten sitten Juuliaa selkään sen merkiksi, että tämän tulisi kertoa asiasta vanhemmilleen. Petra nousi kiinnostuneena ylös tuoliltaan.
-Mitä, tuleeko minusta viimeinkin tuplamummo! Petra kiljui innoissaan.
-Eh, ei nyt vielä sentään... Me aiomme mennä naimisiin, Juulia paljasti, jolloin Petra halasi tytärtään liikutuksen kyynel silmäkulmassaan.
-Oi, mutta sehän on aivan mahtava uutinen! Petra riemuitsi.
Photobucket
Kusti oli ollut aivan oikeassa siinä, että naimisiinmenouutisen jälkeen jäähtyneet kiinalaiset olivat alkaneet maistua jälleen maukkailta. Koko perhe viettikin koko aamupäivän yhdessä keskustellen tulevista häistä, ja kiinalaiset menivät siinä samalla melkein huomaamatta vatsaan. Lopulta Uuno nousi tulilta ylös katsottuaan kellon olevan jo paljon.
-Mutta eihän kimppakyytisi tule vielä pitkään aikaan! Petra huomautti.
-Niin, mutta haluan käydä sanomassa Atsolle heipat ennen töihin lähtöä, Uuno puolustautui.
-Varo vaan, Uunosta on tulossa kohta tunnollisempi isovanhempi kuin sinusta, Juulia vitsaili Petralle.
Photobucket
Aika tuntui rientävän hirmuista vauhtia häässuunnitelmia ja -valmisteluja tehdessä, ja ennen kuin kukaan edes kunnolla tajusi, oli aika juhlia Atson syntymäpäiviä. Uunolla ja Petralla oli kova kiista siitä, kumpi saisi viedä Atson kakulle ja auttaa kynttilöiden puhaltelussa, mutta lopulta kunnia lankesi Petralle pitkää tikkua vetämällä. Koska Uuno ei päässyt pitelemään Atsoa, hän päätti huolehtia tunnollisesti taustalla kannustuksesta ja puhaltelikin ahkerasti paperitorveen.
Photobucket
Niin Atso kasvoi taaperoikään, ja yhdennäköisyys isän ja pojan välillä on edelleen hämmästyttävä, vaikka kyllä Atso sai Juuliankin piirteitä.
Photobucket
Kauaa Atso ei kuitenkaan jaksanut juhlia synttäreitään, kun kello alkoi lähestyä pienten poikien nukkumaanmenoaikaa. Petra kiikuttikin pojan kehtoon lepäilemään, ja Atso nukahti melkein heti silmien sulkemisen jälkeen. Petra ei millään malttanut lähteä kehdon luota, ja niinpä hän jäikin silittelemään taaperon punaisia hiuksia.
-Uuno muka tunnollisempi isovanhempi kuin minä, pöh! Vai mitä, että sinä pidät mummosta enemmän? Petra hihitteli saamatta kuitenkaan nukkuvalta pojalta vastausta.
Photobucket
Aika tuntui loppuvan suorastaan kesken, kun häävalmistelut painoivat päällä. Häitä edeltävänä iltana Kusti ja Petra olivat laittamassa ruokaa koirien ruokakulhoihin, jotta normaalisti suoritetun aamuruokinnan aikaan ehtisi tehdä jotain muuta. Kustikin oli koirakammostaan huolimatta uskaltanut tulla ruokkimaan hauvoja, mutta silloin koirien piti olla kaikkien nukkumassa. Olihan sekin edistystä. Kusti suunnitteli huomisia häitään ja hymyili leveästi. Petrakin jopa ihmetteli, miten Kusti pystyi olemaan niin rauhallisena, vaikka osa askareista olikin vielä tekemättä. Ehkä mies odotti niin kovasti huomista, ettei jaksanut välittää muutamista pikkuseikoista.
Photobucket
Seuraavana aamuna Kusti heräsi varhain. Mies kävi nopeasti pienellä aamuhölkällä herättääkseen itsensä tähän päivään oikein kunnolla. Hetken päästä Atsokin teki heräämistä, joten Kusti päätti viettää aamun pikkuisen kanssa, kun talon naisilla oli kuulemma kiireellinen päivä hiusten ja meikkien laitossa. Kustin täytyi naurahtaa itsekseen kaikelle hössötykselle, itse hän olisi valmis menemään naimisiin vaikka verkkareissaan.
-Atso, tiedätkös! Tänään isä ja äiti menevät naimisiin. Sitten minustakin tulee Iloliemi, ja me kaikki olemme samalla sukunimellä, Kusti kertoi pojalleen.
-Isä! Atso kiljaisi.
-Isä! Sanoitko sinä todella isä? Oletko oppinut puhumaan? Kusti huudahti otettuna ja yllättyneenä. 
-Isä! Atso toisti. Kusti liikuttui vieläkin enemmän. Hän ei ollut kuullut väärin. Todella suloista, että hänen lapsensa sanoo ensimmäisenä "isä"-sanan!
Photobucket
Sillä välin Petra ja Juulia olivat vallanneet vessan aamuauringon jo sarastellessa. Petra oli lähinnä hoitanut meikkaamisen, ja Juulian omalle vastuulle olivat jääneet hiukset.
-Vau, olit sittenkin oikeassa! Tämä räväkkä huulipuna tosiaan pukee minua hääaamuna! Juulia hihkaisi. Hän oli itse pitänyt huulipunaa liian rajuna.
-Tiedätkös, mummosi, Iina, opetti minut hyväksymään pirteitä värejä! Ja toki sinun pitää erottua morsiamena muiden joukosta. Voi, olet niin kaunis! Petra hehkutti.
-Kaikki häätouhuilu tuo varmasti mieleesi omatkin hääsi, Juulia veikkasi.
-Olet kyllä oikeassa! Mutta eiköhän mennä näyttämään sinua sulhaselle, Petra ehdotti muistelmiensa lomassa.
Photobucket
Juulia ja Petra köpöttelivät lastenhuoneeseen, josta Kusti löytyikin.
-Morsian tulee! Käykää vain vapaasti keskustelua kaikesta, niin minä voin vahtia Atsoa. En halua, että elämänne onnellisimmassa päivässä menee mikään mönkään, Petra touhotti ottaen Atson syliinsä.
-Me menemme kyllä vaihtamaan sitä juhlapukua myös päälle! Petra ilmoitti nauravalle Atsolle.
-Vau, oletpa sinä upea! Hiuksetkin samalla tavalla kuin ensi treffeillämme! Kusti huudahti ottaen Juulian halaukseen.
-Kyllä, ja herra itsekin voisi alkaa pikkuhiljaa valmistautumaan häihimme. Menehän pukeutumaan siitä suihkun kautta, Juulia suorastaan pukkasi Kustin liikkeelle, kun ovikello soi.
-Minä menen avaamaan! Hoida sinä itsesi juhlakuntoon, Juulia kehotti iskien silmää.
Photobucket
Juulia kiiruhti ovelle kummastellen, kukakohan siellä mahtaisi olla. Oli ylipäätänsä outoa, että niin varhain joku olisi ovella, tuskin se kukaan häävieraistakaan olisi. Ovikellon kilahdus kuului uudestaan, ja Juulia kiristi entisestään tahtia. Jopa simit ovat nykyään malttamattomia! Juulia avasi oven, ja eteen ilmestyi mies ja pieni poika. Juulia katsahti kaksikkoa ja mietti, oliko muka nähnyt nämä aikaisemmin. Vierailta he näyttivät, tosin poika näytti oudolla tapaa tutulta.
-Tuota... Olettekohan erehtyneet talosta? Minulla on tänään häät, joten en ehtisi kamalasti... Juulia selitti hiukan hämmentyneenä.
-Asia ei koske teitä, vaan Kusti Horsmaa, mies kertoi.
Photobucket
-Kusti? Siis miten Kusti tähän liittyy? Saanko kysyä, mitä asia koskee? Minä ja Kusti menemme tänään naimisiin, ja ilmeistänne päätellen asianne on jotain vakavaa. Kusti kertoisi muutenkin minulle, Juulian alkoi ladella kysymyksiä. Hän jotenkin aisti, etteivät nämä kaksi simiä toisi hyvää juttua mukanaan, jolloin mielenkiinto vain kasvoi.
-No, hyvä on sitten. Tulin ilmoittamaan Horsmalle, että hänellä on mahdollisuus ottaa tämän pojan huoltajuus itselleen, mies ilmoitti. Ilmeisesti hän halusi päästä vain nopeasti työtehtävästään eroon kertoessaan niin helposti asiansa Juulialle.
-Miten niin? Meillä on jo lapsi, Juulia kummasteli.
Photobucket
Samassa Petra asteli nurkan takaa juhlapukuun sonnustatuneena, ja myös Atso oli saanut ylleen sivistyneemmät vaatteet.
-Me olemme nyt Atson kanssa valmiita, kuka siellä ovella on? Petra tiedusteli hämmästellen hiukan Juulian kasvoilla olevaa vihaista ilmettä.
-Täällä joku ihme tyyppi yrittää tuoda jotain lasta Kustille, Juulia murahti.
-Jos saan huomauttaa, on minulla nimikin. Olen Mika, sosiaalityöntekijä, ja haluaisin tavata Kusti Horsman ja keskustella tämän hänen lapsensa tulevaisuudesta, ovella seisova mies selitti hiukan ärtyneenä.
-Olette kyllä erehtyneet osoitteesta, ei Kustilla mitään tuollaista lasta ole, Juulia kivahti.
-Rauhoituhan nyt tyttöseni, pyydän Kustin tänne selvittämään asian, Petra puuttui keskusteluun.
Photobucket
Kusti asteli makuuhuoneesta Petran kutsun kuultuaan ja näytti olevan yhtä ymmällään ovella seisovista viereista kuin kaikki muutkin.
-Te varmaankin olette Kusti Horsma, Mika varmisti kätellessään miestä. Sillä välin Juulia ja Petra olivat siirtyneet syrjemmälle kuunnellen kuitenkin korvat höröllä toisten keskustelua.
-Minulla on teille ikäviä uutisia, Vappu Pimeä on kuollut, ja tutkimuksissa selvisi teidän olevan tämän Jukka-pojan isä. Koska pojan äiti kuoli, siirtyy huoltajuus nyt teille, sosiaalityöntekijä kertoi.
-Öh, mutta miten tällaista on päässyt käymään... Kusti oli aivan ymmällään tilanteesta ja vaihteli katsettaan sosiaalityöntekijän ja Jukan välillä.
-Kaikkea sitä voi sattua. Tulkaa joku päivä hoitamaan paperihommat toimistolleni, niin saatte pojan huoltajuuden virallisesti itsellenne. Mika antoi vielä joitakin ohjeita Kustin nyökkäillessä hämillään.
Photobucket
Hetken päästä sosiaalityöntekijä astui ulos talosta, ja silloin Juulia ei enää kyennyt pidättemään raivoaan, vaan alkoi kiivaasti kuulustella Kustilta, oliko tällä todella ollut suhde johonkin toiseen naiseen. Petra kuunteli harmistuneena toisten kinaamista kunnes tajusi, että lapset täytyisi vielä pois, heidän ei kuulunut kuulla tällaista.
-Tule Jukka, mennään katsomaan, löytyisikö Atson huoneesta jotai kivoja leluja sinulle, Petra puheli pojalle, joka lähti kiltisti seuraamaan vanhaa naista. Petran pään sisällä myllersivät monet ajatukset, ja eniten hän oli huolissaan Juuliasta. Tämän piti olla hänen tyttärensä onnellisin päivä, mutta nyt se oli saanut tällaisen odottamattoman käänteen.
Photobucket
Atson huoneeseen päästyään Petra laski pojan maahan, ja tämä ryömikin heti innoissaan pupulelunsa luokse.
-Tule sinäkin istumaan tähän lattialle, niin jutellaan vähän, Petra kehotti Jukalle, joka teki työtä käskystä. Aina välillä huoneeseen kantautui Juulian tai Kustin kovaääninen karjaisu, mutta Petra yritti olla välittämättä niistä ja puheli lapsille mukavia, jotta nämäkään eivät kiinnittäisi huomiotaan aikuisten tappeluun.
-Noh, Jukka, haluaisitko kertoa jotain siitä, miten päädyit adoptioon, Petra kysäisi varovasti, jos poika haluaisi kertoa.
Photobucket
-Asuin ennen pienessä omakotitalossa äitini ja pikkusiskoni kanssa. Äiti ei käynyt töissä, ja siksi meillä olikin rahaa aika niukasti, ja välillä jotkut vieraat miehet tuli meidän taloon hakemaan vähistä huonekaluistamme osan, kun ei ollut varaa maksaa laskuja. Emme edes saaneet juurikaan rakkautta äidiltämme, sillä hän harrasti monien eri miesten kanssa yhdenyön juttuja, ja luulenpa, että minä ja siskonikin synnyimme sen seurauksena... Sitten eräänä päivänä äiti vain kuolla kupsahti, ja jouduimme adoptioon. Jokin aikaa sitten saatiin selville, että tämä Kusti olisi minun isäni, mutta siskoni isästä ei vielä ole  tietoa, Jukka puhui avoimesti. Petra kuunteli järkyttyneenä pienen pojan juttuja ja sitä, miten lapsi oli niin hyvin selvillä perheensä raha-asioita ja edesmenneen äitinsä "harrastuksesta". Sisarusten elämä vanhassa kodissa oli varmasti ollut painajaismaista.
Photobucket
Hetken keskustelun jälkeen Uuno oli tullut hämmästyneen näköisenä ovelle kysymään, mitä on tekeillä. Petra arveli, että pojat pärjäisivät hetken omillaan, joten hän sai hetken kaksinkeskeistä aikaa selittää tapahtuman Uunolle. Petra raahasi miehensä pihalle, sillä enempää mellakkaa sisälle ei kaivattaisi. Petra selitti Uunolle kaiken, minkä tiesi, eikä tämä ollut mielissään.
-Kuinka se nilviäinen kehtaa? Minä menen sanomaan sille pässille kyllä suorat sanat! Uuno ärähti raivoisasti.
-Et kyllä mene sisälle! Tämä on Juulian ja Kustin välinen asia, ja heillä on oikeus ja kohtuus selvittää tämä keskenään ilman ylimääräisiä, Petra itsekin murahti pysäyttäen miehensä.
-En voi uskoa, miten kukaan voi vedättää minua näin! Minä niin luulin, että Kusti oli hyvä sim, ja sitten paljastuu tällaista. Tajuatko, annoin sen loisen asustaa meillä ja kuluttaa varojamme! Uuno kiehui.
-Siis onko sinusta rahatappiot pahinta koko jutussa? Juulia on menossa naimisiin, ja hänen hääpäivänään ilmenee tällaista! Kyllä tässä Juulia on se, joka eniten kärsii. Sinun kokemasi on pientä Juuliaan verrattuna, Petra ärähti kiukkuisena. Uunokaan ei kehdannut puolustautua enempää.
Photobucket
Jos ulkoa kuului pahaenteistä kinastelua, sisällä tunteet kiehuivat kaksin kerroin pahemmin.
-Miten tällaista voi tapahtua? Vieläpä meidän hääaamunamme! Tänne talsii joku sinun lapsesi, josta sattumoisin en ole koskaan saanut kuullakaan! Juulia kiljui.
-Voisitko ottaa asian edes hiukan rauhallisemmin? Sinulla on oikeus olla vihainen, mutta tuli tämä lapsi-juttu minullekin täydellä yllätyksellä! Lapsen äiti on pimittänyt minulta tiedon kokonaan, Kusti yritti rauhoitella parhaansa mukaan, mutta syyt eivät tepsineet Juuliaan.
-Hyvänen aika! En minä ole vihainen sille lapselle! Tyhmäkin osaa laskea, että tuo pikku ipana on saanut alkunsa meidän seurustelumme aikana. En minäkään ihan tyhmä ole, Juulia kivahti raivoissaan. Juulia oli suorittanut päässälaskutoimituksen useita kertaa varmistaakseen, ettei ollut laskenut vahingossa väärin. Aina hän kuitenkin sai saman tuloksen.
Photobucket
-Hyvä on, myönnän, että minulla ja Vapulla oli yksi yhteinen yö, mutta siinä kaikki! Se ei merkinnyt minulle kuitenkaan yhtään mitään, sillä rakastan sinua, Kusti selitteli yrittäen lepyttää Juuliaa, mutta pian ikävä irvistys ilmaantui miehenkin kasvoille sanasodan vain yltyessä.
-Ei tietenkään, aivan vahingossa päädyitte samaan petiin. Jos rakastaisit minua, et olisi antanut tuollaisen virheen tapahtua, tai ainakin olisit kertonut siitä minulle itse ja ollut rehellinen, Juulia huusi.
-Entäpä sinä itse sitten? Fanitit niin kovasti vanhaa ystävääsi, Veijoko se nyt oli, Kusti tuhahti.
Photobucket
-Tiedät varsin hyvin, että hänen nimensä on Veikko. Sitä paitsi sinun on aivan turha ottaa Veikkoa mukaan tähän, en tehnyt hänen kanssaan mitään kiellettyä, toisin kuin sinä, Juulia tiuskaisi kääntäen miehelle selkänsä.
-Mihin ole menossa? Kusti kysyi huomatessaan Juulian loittonevan edelleen.
-Häät on peruttu. Tänään kuulemani asioiden jälkeen minun täytyy miettiä asioita rauhassa, Juulia sanoi, eikä enää estänyt silmistä pursuavia kyyneleiden tuloa. Hän oli niin pettynyt Kustiin. Kustikin katsoi surkeana Juulian menoa, hääpäivän ei todellakaan kuulunut saada tällaista käännettä.
 
---
Photobucket
Juulian maha kipristeli ikäväisti jännityksestä, ja hermostuneisuus myllersi hänen päässään jatkuvasti, vaikka Juulia oli yrittänyt vakuutella itselleen kaiken olevan hyvin. Tänään oli hänen hääpäivänsä, jo toista kertaa. Viime kerralla Juulia oli sinisine silmineen uskonut kaiken menevän täydellisesti, mutta kaikki olikin mennyt pieleen. Tällä kertaa hän oli aavistuksen varautuneempi. Jos tämä päivä menisi pieleen, Juulia vakuuttuisi, ettei avioliitto ole häntä varten. Mennyt velloi hänen mielessään yhä uudelleen ja uudelleen, ja pahimman pelko ei hellittänyt millään.
Photobucket
Viime hääpäivän peruuntumisen jälkeen Juulia oli yrittänyt ottaa aikalisän, ja hän koetti antaa Kustille anteeksi kaikki tämän valheet. Se temppu oli kuitenkin vaikeampi kuin Juulia olisi halunnut uskoa. Jukka oli tietenkin muuttanut heille asumaan, eikä Juulia halunnut olla vihainen pojalle, joka oli syytön kaikkeen. Silti Jukka muistutti aina Kustin petoksesta, ja vanhat riidat jäivät elämään. Kusti koetti selittää, että kaikki tulisi muuttumaan ja että hän olisi rehellinen Juulialle aina. Juulia olisi halunnut uskoa sanat, mutta luottamus on vaikea rakentaa uudelleen, kun toinen on sen kerran rikkonut. Eräänä yönä Juulia oli itkuisena ymärtänyt, että pilasi niin oman kuin muidenkin elämät nykyisellä meiningillä. Hän oli antanut Kustille uuden mahdollisuuden, mutta oli lopulta itse lunastanut sen takaisin. Juulia tahtoi eron. Kusti ja Jukka lähtivät muualle jo samana iltana.
Photobucket
Juulia huokaisi hermostuneena, ja siirsi kätensä mahalleen. Pari viikkoa Kustin lähdön jälkeen Juulia tajusi odottavansa lasta - kenellekäs muulle kuin Kustille. Juulia oli ollut kaikesta hyvin voimaton, eikä hän tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt tehdä. Lopulta Juulia kuitenkin päätti pitää lapsen, joka kasvoi nyt hänen sisällään. Onneksi nainen oli saanut tukea. Oikeastaan vauvan ilmenemisen jälkeen kaikki oli kääntynyt paljon paremmaksi.
Photobucket
Veikko, Juulian teiniajan ihastus ja yliopiston kaveripoika, saapui juuri oikealla ajoituksella lohduttamaan Juuliaa. Toisinaan Juulia oli ääneenkin ihmetellyt, miten Veikko aina osasikin tulla oikealla ajoituksella: silloin, kun Juulialla oli oikea hätä ja kun hän tarvitsi tukea ja kunnon ystävää. Veikko kuitenkin aina kielsi Juulian pohtimasta turhia, ja mies kehotti häntä keskittymään itseensä. Juulia puhui ystävälleen Kustista ja ihan kaikesta romahtaneesta. 
Photobucket
Veikolla oli aina jokin rohkaiseva sana, ja pian Juulia löysikin uutta arvoa ja toivoa särkyneestä elämästään. Veikko oli saanut hänet näkemään asiat toiselta kannalta. Juulia ihmetteli, miten Veikko osasikin asettaa sanansa niin hyvin ja taitavasti oikeassa tilanteessa. Hänen ja Veikon välit olivat vahvistuneet entisestään aina vain vankemmiksi, ja Juulia oli tajunnut, että Veikko oli oikea ystävä, josta ei enää ikinä saisi päästää irti. Pian Juulia ei ollut enää niin surullinen, vaikka tapahtumat koskettivat hänen sydäntään vieläkin.
Photobucket
Juulia havahtui muistelmistaan huomatessaan kaikkien katsovan häntä ja odottaen, että jotain tapahtuisi. Juulia kaivoi esiin pienen renkaan, joka kertoisi hänen ja kumppaninsa rakkaudesta toisiaan kohtaan. Juulian suupielet nykivät pieneen hymyyn. Tällä kertaa mikään ei epäonnistuisi. Hänellä oli edessään mies, joka arvostaisi häntä ja rakastaisi tosissaan. Juulia alkoi pujottaa sormusta miehen sormeen ja huokaisi - tällä kertaa helpotuksesta. Onnelliset muistot pyyhkäisivät hänet mukaansa hyviin hetkiin.
Photobucket
Niin siinä oli sitten käynyt. Juulia tajusi yhtäkkiä, kuinka tärkeä Veikko hänelle oli. Mies muistutti Juuliaa hänen omasta teiniajastaan, jolloin hän ei ollut vielä pettynyt. Yllättäen Juulia oli ymmärtänyt, että oli kokoajan mennyt väärään suuntaan, pois Veikosta, sillä tämä mies kuului hänelle. Ilokseen Juulia huomasi myös, että Veikolla oli tunteita häntä kohtaan, ja niin romanssi oli syttynyt. 
Photobucket
Juulia ja Veikko olivat tunteneet toisensa jo pitkään, joten Juulia pystyi luottamaan Veikkoon paremmin, koska hän tiesi, miten jalo ja kiltti tämä oli ollut nuoruudessaan. Veikko otti myös hyvin huomioon Juulian tilanteen, ja hän lupasi huolehtia Kustin lapsesta kuin omastaan, sillä Veikko oli aina pitänyt lapsista. Suhde syveni nopeasti, ja nyt Juulian oli hyvä olla. Veikon hymy muistutti maailman hyvyydestä kaiken pahan keskellä, ja Juulia tunsi olevansa tuhannesti onnekkaampi kuin Kustin kanssa. Kaikki oli järjestynyt parhain päin: niin kuin sen kuuluikin mennä.
Photobucket
Juulia palautui jälleen muistojen syövereistä takaisin nykyhetkeen ja jatkoi sormuksen asettamista paikalleen, kihlasormuksen viereen. Nainen nosti katseensa Veikkoon, ja mies katsoi takaisin hymyillen rohkaisevasti. Kihlautumisen ja häiden välillä oli ollut todella lyhyt väli, mutta Juulia oli Veikon rohkaisujen ansiosta lopulta suostunut sinetöimään heidän suhteensa avioliitolla. Kun tuli Veikon vuoro pujottaa sormus Juulian sormeen, sanoi nainen "Tahdon" täysin varmana siitä, että kaikki olisi oikein näin, pieninkin epävarmuuden hiukkanen oli kaikonnut hänen mielestään ja Juulia oli varma, että tästä tulisi hänen elämänsä onnellisin päivä.
Photobucket
Paria simiä lukuunottamatta kaikki olivat kokoontuneet kukkasilla koristellun vihkikaaren eteen seuraamaan tilaisuutta. Uuno tallusteli laiskasti paikalle ja yllättyi törmätessään pihalla olevan leikkialueen luona Jessikaan.
-Mitä sinä siellä kukut, etkö ole menossa seuraamaan vihkitilaisuutta? Uuno hämmästeli.
-Olen vielä sen verran rikki edellisestä suhteestani, että ajattelin näin olevan parempi. En kuitenkaan kehdannut kieltäytyä Juulian kutsuta, Jessika selitti lisäten keinun vauhtia.
-Minä taas olen myöhässä vähän muista syistä, Uuno jupisi, kunnes tajusi, ettei ollut muistanut vaihtaa ylleen edes juhlavaatteita!
Photobucket
Uunon onneksi Juulian ja Veikon vihkivalat kestivät, ja mies ehti juhla-asu päällä paikalle vieraiden aplodien aikaan. Hän asettui Petran vierelle ja läpäytti kätensä yhteen pari kertaa muina miehinä, kuin olisi koko ajan ollut paikalla.
-Mikä sinulla kesti, Petra luennoi hiljaisella äänellä.
-Minähän sanoin, etten pitänyt ideasta pitää uudet häät. En ymmärrä, miksi Juulian piti hankkia uusi mekkokin, eikö se vanha olisi yhtä hyvin käynyt? Uuno valitti.
-Tiedät varsin hyvin, että vanha mekko päätyi roskikseen Kustin petturuuden vuoksi pilaantuneen hääpäivän jälkeen. Kuka voisi koskaan enää pukeutua samaan asuun uudelleen sellaisen päivän jälkeen? Petra puolestaan kysyi.
-Taloudellisesti järkevä sim, Uuno tuhahti mutta päätti antaa asian kuitenkin olla, ei se valittamalla paranisi.
Photobucket
Vaikka pieni yleisö taputti käsiään yhteen hullun lailla, eivät Juulia ja Veikko kiinnittäneet huomiota muihin kuin toisiinsa. Siinä kaksikko vain seisoi pitäen toisiaan käsistä kiinni ja katsoen toisiaan silmiin. He eivät huomanneet melko tiiviin kukkakatoksen alla seisoessaan edes pienen tihkusateen alkua, mutta vieraat alkoivat vähitellen kiirehtiä pisaroilta turvaan, etteivät hienot puvut kastuisi. Lopulta Petra tuli kiskomaan hääparinkin turvaan sateelta, joka yltyi yltymistään. Tummat sadepilvet eivät kuitenkaan onnistuneet synkistämään Juulian hyvää mieltä, tämä hääpäivä onnistuisi varmasti yli odotusten!
Photobucket
Sisälle siirtymisen jälkeen oli hääparin aika leikata kakku. Veikko kippasi lautaselleen palan hääkakkua tarjotakseen siitä maistiaisen Juulialle.
-Leikkaa iso pala, minulla ja vauvalla on nälkä! Juulia hosui, kun Veikko tuntui olevan niin kovin säästeliäs.
-Jätetään sentään muillekin jotain, Veikko naurahti tunkien maistiaishaarukallisen Juulian suuhun.
-Mmmm, aivan ihanaa! Juulia henkäisi kakun ainesosien sulaessa hänen kielensä päällä tuoden upean makuelämyksen.
Photobucket
Petra kävi hakemassa vihkitilaisuuden ajan päiväunilla olleen Atson keittiöön aikeenaan ruokkia pikkumies. Hän asetti unisia silmiä hierovan pojan syöttötuoliin ja asetti tämän eteen kakkulautasen.
-Nyt kun on tällainen juhlapäivä, saat sinäkin poikkeuksellisesti herkutella, Petra lupasi. Väsymys oli samassa tiessään Atson innostuessa muhkeasta kakunpalasta.
-Hääkakka, Atso tirskui sotaten sormensa ja lähiympäristön kermavaahdolla.
-Ei puhuta tuollaisia, tämä on hääkakku, Petra valisti päivitellen pojan sanavaraston köyhyttä. 
Photobucket
Kun Petra opetti Atsolle käytöstapoja, oli Juulia viihdyttämässä kutsuvieraitaan iloisena ja onnellisena.
-Roosa! En olekaan ehtinyt jutella sinulle ollenkaan kaiken tämän hässäkän keskellä! Juulia pysähtyi juttelemaan ystävänsä kanssa.
-Ihana nähdä sinua! Vielä kerran paljon onnea minulta. Veikon kaltaisen miehen olet ansainnutkin! Roosa onnitteli saaden Juulian hymyilemään vieläkin leveämmin.
-Entäs sinulla ja Eerikillä? Miten Benjaminin kanssa on sujunut? Milloinkas muuten teidän häitänne pidetään? Juulia uteli saaden Roosankin naurahtamaan.
-Hyvin meillä menee: Eerik on suloinen temmeltäessään Benjaminin kanssa. Poika on oppinut kävelemään, eikä tahdo pysytellä yhtään aloillaan! Ja tosiaan, eihän sitä tiedä, vaikka hääkellot soisivat piankin, Roosa vihjaili. 
-Kaikkea hyvää teille! Minun täytyy käydä vielä itse sulhasen luona, Juulia totesi ja halasi Roosaa.
Photobucket
Hetken päästä Juulia oli löytänyt vieraiden joukosta etsimänsä. Kutsuvieraita ei ollut paljon, mutta kaikkien sullouduttua sisälle sateen vuoksi, oli talossa aika ruuhka. Juulia ja Veikko siirtyivät kahdestaan vähän rauhallisempaan paikkaan, ja Veikko ehdotti, että he voisivat nyt tanssia häävalssin. Juulia suostui, ja nuoren parin tanssi venyi venymistään.
-Pitäisikö meidän mennä viihdyttämään vieraita? Juulia kysyi lopulta, vaikka olisi mieluiten kyllä viettänyt loppu päivän Veikon kainalossa.
-Eivätköhän vanhempasi saa hoidettua sen homman, Veikko pohti. Juulia painoi päänsä rakkaansa olkapäätä vasten ja tunsi olevansa todella onnekas sim juuri sillä hetkellä. 

Sellainen osa. En nyt sitten tiedä, olenko kuitenkin naamarasisti, kun valitsin lopulta Veikon Juulian puolisoksi, oikeastaan se oli tähtäimessä koko ajan. .-D Jukka muuten on oikeasti Kustin poika, tajusin asian sattumalta Jukan perheellä pelatessani. .-D Ja Jukan äiti oikeasti kuoli, tässä vielä kuva todisteeksi:
 
Photobucket
 





























Hupsis, suunnittelin saavani osan julkaistua + ilmoitettua siitä kaikille klo kahteen mennessä, mutta kello lähenee jo puolta kolmea. .-D Noo, nythän on loma, joten ei suurta vahinkoa tule. .-) Jättäkää kommenttia! .-)