Huih, oli lähellä käydä niin, ettei osa olisikaan valmistunut huhtikuun aikana, mutta sainpa kaiken valmiiksi! Minulla on tässä jaksossa koulua joka päivä puoli kolmeen asti, ja kaiken lisäksi opo tunkee täysinäiseen lukkariini vielä opo-tunteja, joten minulla on nyt ollut monena päivänä koulua jopa neljään asti. .-P Kotiin päästyäni pääsen läksyjen kimppuun vasta kuuden jälkeen, ja olen valitettavan usein joutunut jättämään perinteisen tarinan kirjoitushetket koulutöiden tekemiselle, ja siksi edistymiseni tarinoiden suhteen on ollut hitaampi. .-P Viikonloppuina olen kuitenkin ehtinyt kuvailemaan ihan mukavasti eteenpäin, jotain edistystä edes. .-D Puuh, vielä kuukausi koulua, ei edes ole kovin paljon! .-o Lomaa tässä kaipailenkin, olen ehtinyt pelata simssiä aivan liian vähän! Noh, pelikuumetta helpottaa se, että minulla on ensi viikolla koulua vain kahtena päivänä. ,-) Uudistin ulkoasuakin, jos joku ei ole vielä huomannut. .-D Jokohan voisin laskea teidät osaa lukemaan? Ai voin, no menkääpä sitten! --->

VASTAUKSET EDELLISEN OSAN KOMMENTTEIHIN:

Lumikristalli kirjoitti:
Aivan matava osa! Nauroin tolle vaalenpunasia pilviä! (:
Taitaa Iloliemien taloon tulla draama ku Jarno sai selville
Iloista pääsiäistä!
Jatkoa.

Vastaus: Mukavaa, että pidit osasta. .-) Haha, vaaleanpunaiset pilvet olisi aika hauskoja. .-D Jotain ikävää saattaa tosiaan seurata siitä, että Jarno on nyt tietoinen alkuperästään... Kiitos näin jälkikäteen pääsiäisilottelustasi. .-D Kiitos kommentin jättämisestä!



Turveltaja kirjoitti:
Voi, kun Kaista kasvoi söpöläinen, toivottavasti hän nyt löytää mukavaa oman ikäistä seuraa, eikä veljesten tarvitse enää rueta nyrkkitappeluun.
Alan olla entistä enemmän sitä mieltä, ettei Veikolla ole puhtaat jauhot pussissa tuon työpaikan suhteen. Nyt vaan kiinnostaa, että mikä on se todellinen syy, sillä aiemmat arvaukseni varmaan ainakin Kustin kohdalta menivät mönkään, sillä mies tuntuu olevan nykyään sinut sen asian suhteen, että hänen ja Juulian suhde on historiaa. Tosin, nyt kun Jarno sai tietää oikeasta isästään, niin Kusti-mulkero nostaa varmastia asiasta kuullessaan melkoisen metelin. olisiko sittenkin veikolla ollut tiedossa, että totuus tulee ennemmin tai myöhemmin julki ja olisi hyvä "paeta" enne totuuden selviämistä? Okei voi mennä pahastikkin metsän, mutta toinen variaationi on, että Veikolla on sittenkin salattu menneisyys johon entinen kaupunki liittyi ja nyt oli pakko lähteäs itä pakoon, mutta epilen silti enemmän Kusti-teoriaa. Nyt lopetan tämän spekuloinnin ja jään odottamaan innolla, mikä on asian oikea laita. =DDDD
Voi muuten Jessikallekin tulla hikiset paikat, jos petos selviää hänen työpaikallaan.

Vastaus: Ei tosiaan ole poika pahannäköinen. ,-) Toivotaan, että yläaste tuo mukanaan enemmän Kain ikäluokkaa olevia kavereita. Tappelut saattaisi tosiaan veljesten välillä vähentyä sen myötä. .-> Hehe, sinulla on aina kovat pohdinnat Veikkoon liittyen. .-D Koitan pysyä hiljaa aiheesta ja antaa tarinan sitten aikanaan paljastaa, mitä on luvassa. ,-> Kusti saattaisi tosiaan nostaa jotain valitusta, jos saa tietää, että häneltä on pimitetty lapsi. Katsotaan, herättääkö tämä osa mitään uusia ajatuksia Veikon käytöksestä. .-D Jep, Jessika on kyllä pulassa, jos huijaus tulee ilmi hänen työpaikallaan. .-x Kiitoksia kommentin jättämisestä!



Jade Essence kirjoitti:
Viimejakson bilsankurssikin alkaa nyt vaikuttaa jotenkin vielä kiinnostavammalta :D Tuo Jarnon hämmennys biologianluokassa tuntui vielä aidommalta kun muisti tuolta kurssilta, mitä ne tsygootit ja alleelit tarkoittivat. Innostuin melkein täällä itsekin piirelemään perinnöllisyyskaaviota, mutta tyydyin vain sitten vilkuilemaan välillä tuota sukupuuta sivupalkista ;)
Atsoltakin tulee hyviä uutisia. Ja opettaja-isästä saattaa todellakin olla hyötyä, Jouni taisi saada jo langan päästä kiinni :)
Vai bongattiin Juulia pelihallilta. Ainahan se on mukavaa löytää työ mieluisan harrastuksen parista. Voi Uuno, lopeta jo kun tyttärelläsi on mukava työ ja tuo kotiin luontaisetuja :D Ja kyllä joku niitä tiilikkejäkin vielä käyttää tai vaikka uusiokäyttää.
Niinsanotusta "aseellisesta rauhasta" ei kyllä koskaan ole pitkä matka avoimeen sotaan. Jarnon rauhansolmimisyritykset Kain ja Jounin välille eivät vaikuta ainakaan vielä kantavan hedelmää... Veikko hei, ei se silti tarkoita että pitäisi oikein odottaa, milloin homma alkaa laajentua liiaksi! Pidä kuitenkin silmällä perheen nuorimpia.
Kain syntymäpäiväjuhlat vaikuttivat oikein hienoilta, vaikkei pojan itsensä hartaimmin odottama vieras saapunutkaan.
Vai sai Jarno sitten tällä tavalle selville totuuden... Tuo valojensammumiskohtas yläkerrassa oli hyvin tehty ja tämä kuva oli hyvä:
http://s779.photobucket.com/user/simssiliini/media/simssi/6743_zps0f473ba7.png.html
Hyvä että Pauli koettaa saada Kain lopettamaan murehtimisen, vaikka tiedä sitä, mitä noin tarkoituksenmukaisesta tyttöystävän metsästyksestä tulee...
Hieno osa, tapahtumia oli mukavasti ja aika kulki sopivalla tahdilla eteenpäin. Tykkäsin :D Jatkoa odotan innolla, mukavaa pääsiäistä sinnekin! ;D

Vastaus: Haha, hienoa, että sinulla oli tuoreessa muistissa äskettäin olleen kurssin asiat. ,-) Tällaisia juonisuunnitelmia tuli kehiteltyä bilsan yo-kokeeseen lukemisen ohessa. .-DD Itse tykkäsin paljon noista risteytystehtävistä tuolla kurssilla. .-D Ainiin, minunkin piti osan loppuun laittaa joku paint-väkerrys hiussukupuusta, mutta unohdin kokonaan! Onneksi sait seurailtua sukupuusta tilannetta. .-) Atsosta kuultiin taas vaihteeksi, ja onneksi uutiset olivat hyviä. .-> Jeps, kätevää Jounille (ja miksei muillekin lapsille) kun talossa on kokenut opettaja auttamassa läksyjen kanssa. .-D Juulialla kävi tosiaan säkä, kun hänelle tultiin työtä tarjoamaan. .-) Jeps, Uuno nirsoilee taas turhasta, ihme, kun ei intoile rahakkaista peliluontaiseduista. .-D Eiköhän Uunon tiilikeille löydy vielä käyttäjiä, viimeistään sitten kun hän saa kauppansa auki. ,-) Jarno ei tosiaan yritysistään huolimatta saanut pikkuveljiään rauhoittumaan Virva-asian suhteen. .-P Veikon olisi tosiaan kannattanut ottaa Jarnon asia vakavammin, aika hyvin sanottu tuo, ettei pidä odottaa homman laajentumista liiaksi. .-D Virva tosiaan puuttui paikalta, mutta muuten vieraita oli saapunut useampi Kain juhliin. .-) Kivaa, että pidit valojensammumiskohtauksesta! Minulla oli siitä mielessä hyvä visio, mutta sitä ei yhtä hyvin saanut kuvitettua. .-P Hienoa, että hyvän kuvankin löysit. .-) Paulilla on tosiaan suunnitelmia kaverinsa päänmenoksi, saa tosiaan nähdä, synkkaako kaksikolla.. Kivaa että tykkäsit tapahtumien etenemisestä. .-) Nykyään tuntuu, etten paljon muuta ehdi kuvata kuin juoni-kohtauksia, jolloin random-jutut jää vähemmälle. Kiitokset pääsiäisen toivotuksista näin jälkeenpäin. .-D Ja kiitos myös kommentoimisesta!



Jellu kirjoitti:
Tännehän oli tullut kuin varkain kaksi osaa! Kommentoin nyt tähän sitten molempia.
Molemmat osat olivat hyviä ja tykkään näistä juonenkäänteistä, esim. totuus Jarnon isästä ja nuorempien poikien kilpailusta tytön huomiosta. Virva on vaan aika persoonattoman näköinen, kävisi melkein Kain ja Jounin siskosta, kun on samanlainen naama ja hiustenvärikin... Siitä saat pieniä risuja, mut älä nyt vaan suutu mulle. :D

Vastaus: Oho, joskus minäkin osaan yllättää "nopeudellani". .-D Mukavaa, että kumpikin osa miellytti käänteineen. .-> Virva on tosiaan aivan Kain ja Jounin näköinen ykkösnaama tismalleen saman sävyisillä hiuksilla, mutten oikein voi vaikuttaa itse siihen, minkä näköisiä kavereita simit tuovat mukanaan koulusta. .-P Aika nolo olisin jos suuttuisin, toki pitää saada antaa kaikenlaista palautetta, eikä tuo ollut pahimmasta päästä. .-D Kiitos kommentistasi!



En kerro nimeäni kirjoitti:
Jes, osa ilmestyi! Olen innolla odottanut. Ja kiitos avusta!
Loistava osa (taas kerran..). Saakohan Jarno selville oikean isänsä? Ja mun isoveljen nimi on muuten Aapo.
Nauroin tuolle "vaaleanpunaisia pilviä"-jutulle. Olet loistava tekemään tarinoita! Olisin lukenut Camp Rockin osat, mutta ilkeä koneeni ei näytä niitä...
Iloliemet saavat aina sims-innon syttymään!

Vastaus: Sinä olet aina niin ahkera odottaja. .-) Mukava kuulla, että osa miellytti! Isä-asia selvisi Jarnolle jo, kun hän salakuunteli Juulian ja Jessikan keskustelua keittiön oven takana naisten puhuessa asiasta. Haha, kiinnostava sattuma, että isoveljelläsi on sama nimi! .-D Hauskaa, että pidit vaaleanpunaisista pilvistä. .-> Höh, miksiköhän Camp Rockin osat eivät näy sinulle..? Mahtia kuulla, että Iloliemet antavat sinulle simsintoa! .--) Paljon kiitoksia kehujen täytteisestä kommentistasi!



Windolyn kirjoitti:
Vihdoin Juuliakin löysi itselleen työtä ja vielä mieluistakin. Luulisi isäpapan olevan nyt tyytyväinen, kun tyttö tekee edes jotakin... :-P Mielenkiintoinen käänne myös tuo Veikon työ, jota ei näytä sitten olevan olemassakaan, tai kovasti ainakin vielä siltä vaikuttaa.
Salaisuudet tulevat yleensä aina ennenpitkää julki. Jarno-parka joutuu nyt rakentamaan identiteettiään osin uudestaan, mutta toivottavasti vanhemmat saavat asian selitettyä parhain päin. Jotenkin näen silti mahdollisena, että poika aikuistuessaan ottaa selkeän pesäeron nykyiseen perheeseensä. Hurjan kiltti ja vastuuntuntoinen nuorimies Jarno on ollut, joten voi ehkä ottaa vähän luonnon päälle kun on nyt saanut selville, että hänelle on vuosikaudet valehdeltu... ouch... Mielenkiintoisesti rakennettu käänne joka tapauksessa!
Toivottavasti nuoremmat pojat lopettaisivat riitelynsä tytöstä, sillä maailmahan on nättejä ja mukavia tyttöjä täynnä. Toisaalta: siitäkin saa ihan järjettömän hyvää tarinapohjaa, kuten minulla oli myös aikoinaan O'Connoreiden puolella ;-)

Vastaus: Totta, Uunon tosiaan pitäisi olla tyytyväinen, kun Juulia on löytänyt edes jotain työtä + itseä kiinnostavaa. Uuno on enemmän rahan ja hyvän ammatin perään, ja siksi hänen on vaikea ymmärtää Juulian matalapalkkaista työtä, kun yliopistotutkintokin on takana. Veikon työsäädöistä saat kuulla lähi osissa. ,-> Jarno-raukalla on tosiaan aika hankala tilanne. .-( En ole vielä päättänyt Jarnon kohtaloa aikuisena, joten saa nähdä, millaiseksi hän kehittyy. .-) Hauskaa, että pidit juonenkäänteestä! .-) Jep, saa nähdä, saavatko Kai ja Jouni sovituksi vai odottaako heitä riitaisa tulevaisuus. Kiitos kommentistasi! Hienoja ajatuksia olit tuonut esiin. .-)



Pösö kirjoitti:
Öföföföfö.. Kai on aika komea, sulan varmaan tietokoneen päälle :D
Viimein asia tuli julki Jarnolle, eihän tämmöistä salaisuutta voi pitää kauaa sisällään.
Jouni kuuluu Virvalle. Ei Kaita voi tuhalata Virvaan :)


Pösö kirjoitti:
Muuten aikookohan Pauli laittaa Kain sille bussimatkalla takana istuvalle tytölle? :o


Vastaus: Mukavaa, että Kain ulkonäkö miellyttää sinua. .--) Jep, saa nähdä, mitä Jarnolle lähi aikoina tapahtuu. Bussimatkan takana istuva tyttö on muuten oma luomani Virva teininä. .-D Minulla ei ole Vapaa-aika-lisäriä, jolla kasvattaisin tytön, vaan päätin luoda hänet uudestaan, ja bussikohtauksessa hän toimi lavastetaustahenkilönä. .-) Kiitos kommentistasi!



banssu kirjoitti:
Aivan ihana osa! :)
Toivottavasti Kaille tosiaan löytyy joku tyttö, jotta tämä voisi jo unohtaa Virvan. Ehkä siinä samalla myös veljesten välit viimein paranisivat edes vähän...
Huh, huh. Jarno sai nyt sitten viimein tietää oikeasta isästään. Sinänsä hyvä, että poika tietää nyt totuuden, mutta vähän mietityttää, mitä se aikoo asialle tehdä... Surullista, miten aikuiset valehtelevat Jarnolle yksi toisensa jälkeen ja luulevat, että se nielee kaiken. :<
Ja mitenköhän on laita Veikon työn, jota ei ole vieläkään ilmaantunut mukaan kuvioihin! Voisi jo pikku hiljaa alkaa paljastelemaan Juulialle, mitä oikein on meneillään...
Jessikaa perheineen oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa, vaikka Jessika nyt joutuikin vähän tukalaan tilanteeseen Jarnon kanssa. Toivottavasti heitä näkyy tarinassa vielä jatkossakin. :)
Btw, toivottavasti Jounista ja Virvasta tulee pari! :D
-banssu

Vastaus: Totta, täytyy toivoa, että toinen pojista löytää jonkun muun tytön, niin ehkäpä veljesten välit vähän lämpenisivät. Totta, on todella väärin valehdella jatkuvasti Jarnolle. .-( Teinillä ei tosiaan ole helppoa, kun valehtelu vei pohjan monelta asialta. .-( Saa tosiaan nähdä tulevaisuudessa, miten Veikon työjutun käy. Mukavaa, että Jessikan näkeminen ilostutti. .-) Jossain vaiheessa Jessikasta tulee jotain pieniä kohtia, ja jossain vaiheessa olen tekemässä ihan kunnon ekstraa naisen elämästä. .-) Kiitos kommentistasi!



Tikru kirjoitti:
Ihana osa (taas kerran...)!
Jarno taisi saada alkuperänsä selville, mitäköhän siitäkin seuraa? Voi Jessikalle tulla aika tukalat paikat, jos selviää töissä Jessikan tekemä temppu... Mua pelotti oikeasti, kun valot sammuivat ja Jessika kuuli askelia takaansa. Pelotti selata alaspäin, mutta onneksi se oli vain Jarno, joka yritti saada alkuperäänsä selville.
Miten musta tuntuu, että Veikolla on jotain salaisuuksa ton "työn" suhteen. Aikasta pitkä loma ollut miehellä jo. Työstä puheen ollen mukava, että Juulia löysi itselleen työn ja vielä sellaisen työn josta pitää.
Hilpalla on muuten ihana tukka! Tyttö taisi pitää Uunon antamasta lelusta.
Jounista kasvoi mukavan näköinen poika. Veikon klooni taas kerran. Atso ja Jarno omaavat taas aika paljon Kustin piirteitä.
Mä en niin paljon tuosta Virvasta välitä, mutta harmi, että Jouni ja Kai ovat tuhonneet välinsä pelkän tytön takia :(
Hyvää pääsiäistä sullekkin! Ja tuo koulukohtaus oli hienosti tehty!

Vastaus: En vielä itsekään tiedä, mitä totuuden ilmenemisestä Jarnolle seuraa, kun en ole suunnitellut riittävän pitkälle. .-D Jep, Jessikalla ei ole töissä mikään mahtavin tilanne, jos isyystestihuijaus saataisiin selville! Hyvä, että sain selkääsi pieniä pelon väreitä vessakohtauksesta. .-D Halusin saada osaan jotain hämmentävää, ja tuollaisen kohtauksen keksin. .-) Sinulla on hyvä vaisto Veikon työn suhteen! Hyvä tosiaan, että Juulia löysi itselleen sopivan työn. .-) Hauskaa, että pidät Hilpan tukasta. .-> Jep, minusta tuntuu, ettei vanha koneeni jaksanut oikein pyörittää simssiä, ja siksi lapsista tuli aivan samannäköisiä. .-/ Tosiaan, on todella surullista, että veljesten välit ovat menneet pilalle yhden tytön takia. .-( Kiitos toivotuksista ja kehuista! Kiitän kommentistasi!



Roskuliini kirjoitti:
Vooi kun Kaista kasvoikin suloinen poika!♥ Poika on edelleen suosikkini, ja toivoisinkin hänestä perijää(; ja Kaista ja Virvasta olisi tullut niin suloinen pari, mutta kaipa Kaille joku toinenkin tyttö kelpaa ((:
Jounista en edelleenkään tykkää, poika on jotenkin niin kiltti ja ihana, mutta oikeasti varmaan vain teeskentelee..tai en tiedä, mutta tuolta tuntuu..ja myös Virvan kanssa todella ilkeä kun tuolla tavalla omii tyttöä..
Jarnon selvitykset kyllä olivat kai sitten tarpeen, kun sai kuin saikin selville, ettei Veikko ole hänen isänsä.. Tosin olisi ollut mukavampaa jos poika olisi saanut asian selville hieman eri tavalla.. Toivottavasti Jarno nyt joskus leppyy Juulialle.. ((:
Veikon työjutut pysyvät siis edelleen salaperäisinä.. Mies toppuutteli niin kun puhe kääntyi työasioihin.. Toivottavasti mies nyt ensi osassa valottaa tuota asiaa Juulialle.. Tai kertoo vaikka totuuden jos töitä ei ole.. ;o
Uunon yritys alkaakin kohta olla hyvällä mallilla, mutta ei miehen silti tarvitsisi tuolla tavalla rehkiä yötä myöten.. Jos mies nyt hieman rauhoittuisi kun yritys on kunnolla pystyssä. Eihän miehen kuitenkaan ole hyvä noin vanhalla iällä rehkiä liikaa..
Ihanaa, että Jessika ja muu perhe tulivat kylään! Jessika on aivan yhtä kaunis kuin ennenkin, ja Hilppa on myös todella suloinen ja kiltin oloinen tyttö (: Hilpalla on myös ihanat hiukset ((:
Nauroin muuten tässä kuvassa: http://s779.photobucket.com/user/simssiliini/media/simssi/677_zps79600350.png.html
Jarnon opettaja näyttää ottavan harvinaisen rennosti, omatkin opettajat voisivat olla tuollaisia.. ::D ja sitten tuo luurankokin hymyilee tuolla tavalla pelottavasti ja 'seisoo' vielä Jarnoa melkein vastapäätä ::D Huhhuh, päivän naurut ((:
Jatkoa odotellen,
Rosku ♥

Vastaus: Mahtavaa, että olet saanut Kaista suosikkisi! Toivotaan, että hänestä tulee perijä, niin saisit mielekkään lukukokemuksen. .-) Mutta vaikkei tulisikaan, lupaan väläytellä poikaa toisinaan tarinassa. ,-) Kai-Virva-Jouni-juttu on tosiaan hiukan kinkkinen. Saa nähdä, kuka saa kenetkin! Jarno tosiaan sai tietää oikeasta isästään harmillisella tavalla. .-( Sopu tosiaan on aina riitaa parempi. Veikko on tosiaan hiukan salaperäinen töidensä kanssa, enpäs kerro sinulle vielä mitään! Jep, yritys alkaa olla jo täynnä. Odotan vain, että hän oppisi valmistamaan sellaisen vesihärvelin. .-D Sen jälkeen voin miettiä yrityksen avaamista. .-) Mutta tosiaan voisi mies hiukan hellittää työnteossa! Hauskaa, että ilahduit Jessikan vilahduksesta. Kivaa myös, että pidit Hilpan hiuksista. .-) Heh, itsekin naureskelin rennolle opelle! Koitin ottaa omasta opettajastani mallia, mutta lopputulos-opesta tuli paljon rennompi. .-D Haha, luurankojutut oivalsin vasta kommenttisi lukemisen jälkeen. .-D Aika pelottava virnuilija tosiaan! Iloista, että sinua nauratti. .-> Kiitos kommentistasi!



Tohya kirjoitti:
Haaa! I'm back!!! :D Jaa uusi tarina on aloitettu, eka osa valmis, linkitys?
Sain luettua osasi ja tykkäsin kovasti. Jarno, menen välillä sekaisin noiden nimien kanssa, on aika ovela teini. Mielenkiinnolla odottelen, miten hän aikoo jatkossa toimia. Veikon ja Juulian totuuden salailu alkaa vaikuttaa jotenkin... epätoivoiselta.
Jarnon biologian opettaja muistuttaa vähän yhtä meidän opettajaa... :D
Mutta joooo, jäänpä taas jatkoa odottelenpaan :D

Vastaus: Jee, tosi kivaa, että olet jälleen palannut simssim merkeissä. .-) Hoidinkin jo linkittelyt kuntoon. Hienoa, että sait luettua kaiken taas kiinni. .-) Ovat pojat niin samannäköisiä, ettei ihmekään, jos niiden kanssa sekoaa, hmm, millähän saisin ne paremmin erottumaan toisistaan..? Veikolle ja Juulialle voi tosiaan tulla ongelmia, sillä Jarnolta ei noin vain pimitetä asioita! Haha, otin tuohon bilsän opeen mallia omasta opettajastani. .-DD Kiitos kommentoimisesta!



hattara kirjoitti:
Ihunainen osa jälleen kerran :D
Nyt sitten viimein sai Jarno tietää todellisen isänsä. Jännityksellä odotan mitähän tapahtuu kun myös vanhemmat saavat tietää pojan tietävän :P
Vai kasvoi se Jouko teiniksi. Mitenkähän lie poika onnsituu unohtamaan Virvan. Vai löytääköhän jonku vieläkin kauniimman simin itselleen sydänkäpysekseen :P
Ihana oli myös nähdä Jessikaa ja tämän aviomiestä. Saatiinpas hiukan kurkattua heidänkin tyttärensä ulkonäköä, me like ♥
Voi Veikko sentään. kertoisit vain jo Juulialle todellisen työtilanteesi :/ Ei taida miehellä olla paikkakunnan koululla minkäänlaista sopimusta. Taitaa Veikko alkaa Uunon kanssa yritystä laittamaan pysytyyn.
Mutta jatkoa vain odottelen ;)
ps. Vihurituulessa matkustellaan nyt Kaukoidässä ;)

Vastaus: Jep, Jarnolle selvisi totuus oikeasta isästään. Saa tosiaan nähdä, miten vanhemmat suhtautuvat asiaan, mikäli saavat sen tietoonsa. Kailla tosiaan on melko kinkkinen tilanne. .-/ Hauskaa, että pidit Jessikan perheen vierailusta. .-) Veikon tilanne on hiukan epäselvä, eiköhän selkene aikanaan. .-> Kiitos kommentistasi!



GreenPixy kirjoitti:
Jee, uusi osa! :) Hienosti olit toteuttanut osan. Tykkäsin erityisesti tosta koululavastuksesta. Kaisa-opettaja oli hauska, etenkin tuo piirretynkatselemiskuva :D
Jarno sai sitten lopultakin tietää asiasta.. Ei ihme toisaalta, Jarno muistuttaa Kustia paljon, ihan kuin Atsokin, ja Kai ja Jouni ovat kuitenkin hyvin paljon Veikon näköisiä. Jännää, että Iinalla oli samanlainen punainen tukka ja kalpea iho. Kiinnostava nähdä miten poika jatkaa eteenpäin, onhan Veikko kuitenkin ollut hänelle kuin isä.
Oli muuten kiva nähdä Jessikaa perheineen! :) Ja Uuno se vaan jaksaa paahtaa menemään yrityksen sun muiden kanssa. Onneksi ei ollut sen kummempi hätä, se tuolla kasvimaalta huuteli. :D Aika hot muuten tuo kuva missä Uuno on alusvaatteisillaan sitruunanpuun kimpussa :D
Ihanasti Jarno huolehti pikkuveljiensä riidoista. Harmi, etteivät vanhemmat ottaneet tilannetta vakavasti. Ehkä Kain kasvu kuitenkin rauhoittaa tilannetta.
Ensi osaa odotellessa!

Vastaus: Ihanaa, että tykkäsit koulukohtauksesta, mielestäni lavastukset ja kuvaus menivät yhdessä aivan nappiin. .-) Jep, totuus valkeni lopulta. Samannäköisiä Jarno ja Kusti kieltämättä ovat. Jep, neljännessä sukupolvessa ilmee ykkössukupolven geenejä, jännittävää! .-D Hauskaa, että pidit Jessikan vierailusta. Jep, Uuno on hurahtanut yritykseensä. .-D Uuno tosiaan on aika hot alusvaatteisillaan sitruunapuun kimpussa, hieno huomio. .----D On tosiaan kurjaa, etteivät vanhemmat välitä lapsiensa riidoista, kun varoituskin on kerran annettu. .-/ Kiitos kommentistasi!



Sabrina kirjoitti:
Anteeksi että kommenttini viipyi!
Kivaa kun uusi osa sitten saapui :) Harmi, että Jarnolle selvisi oma alkuperä tuolla tavalla, Veikko ja Juulia tekivät kyllä väärin vaikka toisaalta kyllä ymmärrän heidän päätöksensä.
Harmi kun kahden nuoremman veljeksen välit ovat päätyneet noin huonoon jamaan, toivottavasti pieni ikäero nyt helpottaisi tilannetta vähän ja Kai löytäisi vaikka muita ikäisiään tyttöjä seurakseen ... ;)
Mutta juu, tosi hyvä osa, kuten aina! Oottelen taas innolla jatkoa!
-Sabrina

Vastaus: Kommenttisi tuli juuri sopivaan aikaan. .-) On oikeastaan hauskaakin, etteivät kaikki kommentit tule ekana päivänä, vaan kommentoijat hajauttavat lukemistaan, ja myös yksittäiset kommentit tulevat piristämään päivääni. .-) Jep, Jarno sai kuulla biologisesta isästään kurjalla tavalla. .-/ Hienoa, että ymmärrät Veikon ja Juulian syytä peitellä oikeaa isää. Toivotaan tosiaan, että Virva-kiista laantuu ikäeron myötä. Kiitos kommentistasi!



glien kirjoitti:
Julkaisin uuden osan. Sekä etusivulla on päivitetty teksti. :)
Ilmoitin tänne, kun täällä ei ollut tuota cboxia johon ilmoittaa.

Vastaus: Juu, kommentteihin saa ilmoittaa. Yritin jokin päivä laittaa cboxia takaisin, mutta vuodatus ei jotenkin antanut. .-/



Sokerikani kirjoitti:
Luin nyt sitten kaikki osat, 1-67.. Ja voin sanoa, että se oli sellainen urakka että huh huh.. Osia oli ihan kamalasti ja kaikki olivat niin pitkiä :--D Mutta nyt olen perillä LC Iloliemen tapahtumista...
Voih, nyt Jarno sai selville, kuka hänen isänsä on :--/ Hänellä ja Atsolla on sama isä.. Miten Jukka suhtautuu yhteen uuteen "yllätysveljeen"? Joka onkin aika "yllätys", kun on jo yläasteella! Aika sekaisin meni nyt Jarnon pakka ja Julia on ihan paniikissa. Eikö olisi ollut järkevää paljastaa biologinen isä Jarnolle jo lapsena? Hän sai tietää sen Petralta.. Jotenkin tuli sellainen inho Juliaa kohtaan, koska biologisen isän pimittäminen Jarnolta on väärin!
Hyvä, että Jounin koulu lähti hyvin käyntiin! 8/10 pistettä oli hyvä määrä! Jouni jaksaa edelleen pitää Virvasta.. Toivottavasti Kai löytää ikäisensä seuraa itselleen, jotta Virva unohtuisi! :--)

Vastaus: Oho, ihanaa, että olet jaksanut lukea kaikki edelliset osani läpi! .-D Hauskaa saada sinusta uusi lukija! Oho, en olekaan tajunnut miettiä Jarnon "perheeseen tulemista" Jukan kannalta. Varmasti ihmettelyjä syntyy! Uskon, että tällä hetkellä Jukka on n. yliopistoikäinen. .-) Jep, Juulian ja Veikon olisi ehkä ihan alun perin ollut viisasta paljastaa oikea isä, eikä olisi tarvinnut enää ryhtyä salailemaan mitään, mutta joskus simit mokaavat, eivätkä välttämättä edes itse tajua sitä. .-/ Alunperin tarkoitus oli saada Kusti pois kuvioista, ja tällaiseen tilanteeseen ollaan sitten lopulta päädytty! Kyllä, minua itseänikin on inhottanut Juulian ja Veikon itsekäs käytös Jarnoa kohtaan! Jep, Jouni on taitava koulussa! .-) Saa nähdä, miten Kain käy.

KERTAUSTA:

Photobucket
Atsoa nähtiin pitkästä aikaa, sillä nuori mies oli jäänyt asumaan isänsä Kustin luoksen Leutolaakson stadiin muiden muutettua Siniperään. Atso kertoi, että hänellä ja Benjaminilla oli suunnitelmissa yliopistoon lähtö.
Photobucket
Juulia jatkoi harrastusmuotoista pelailuaan pelihallilla. Eräänä päivänä hänen juttusilleen tuli kuitenkin mies, joka tarjosi naiselle työtä pelifirmastaan. Juulia päätti ottaa työtarjouksen vastaan.
Photobucket
Perheen nuorimmaisten Kain ja Jounin kilpailu Virva-tytön huomiosta yltyi lopulta nyrkkitappeluun. Jarno toimi sovittelijana ja yritti saada vanhempiakin kiinnittämään poikiin huomiota, mutta nämä eivät ottaneet Jarnon huolta tosissaan.
Photobucket
Kai kasvoi.
Photobucket
Jarno sai viimein selville totuuden biologisesta isästään. Vaikka perheen aikuiset olivat yrittäneet syöttää pojalle valheita, kuuli Jarno lopulta omin korvin totuuden Juulian ja Jessikan keskustellessa asiasta. Poika ei kuitenkaan paljastanut tietämystään kenellekään.
Photobucket
Kai oli murheissaan yläasteelle menosta, sillä tällöin hän joutui olemaan erossa Virvasta. Kain ystävä Pauli ei jaksanut kuunnella kaverinsa haikailua Virvan perään ja lupasikin järjestää tälle uutta treffiseuraa.

UUSI OSA ALKAA:

photo 681_zps7eba8b38.png
Osan lukumusiikki --> Iloliemen osan lukumusiikkien soittolista -->
Atso ja Benjamin olivat lopultakin päässeet suuren asuntolansa ovelle. Heillä oli vain pienet kantamukset mukanaan, loput tavaransa he hakisivat myöhemmin. Atson mieli oli jännittynyt. Tuntui mahtavalta päästä vihdoinkin pois vanhemman silmien alta kokonaan vielä parhaan kaverin kanssa. Benjaminkin oli värjännyt hiuksensa mustiksi pari päivää sitten, sillä hänestä Roosalla ei ollut enää oikeutusta kieltää asiaa aikuiselta mieheltä.
photo 682_zpse4f7b934.png
Atso ja Benjamin kävelivät suoraan talon yläkertaan, jossa opiskelijahuoneet sijaitsivat.
-Hitsi, saavuimme niin myöhään, että täällä on vapaina huoneina vain jotain satunnaisia. Emme taida päästä vierekkäin asustelemaan, Atso totesi harmistuneesti.
-No kyllä sä pärjäät jonkun toisenkin naapurina. Hyvä vaan, että saamme vähän etäisyyttä toisiimme. Jaksetaan toisiamme sitten vähän paremmin, Benjamin puolestaan huokaisi.
-En mä ajattele noin. Et ole ollenkaan vaivakseni, Atso totesi.
-Mä otan vaikka tämän huoneen tästä. Mene katsomaan, löytyykö toiselta käytävältä huonetta sulle, Benjamin kehotti. Atso totteli ja varasi itselleen huoneen.
photo 683_zpsaf2f8a64.png
Huoneen varaamisen jälkeen Atso tuli heti kolkuttelemaan ystävänsä ovea. Hetken aikaa pojat hehkuttelivat, kuinka mahtavaa yliopistolla onkaan. Tuli heti jotenkin aikuisempi olo, kun sai muuttaa vanhempien luota pois. Benjamininkaan ei tarvinnut kuunnella enää Roosan säännöstelyjä päivittäin.
-Jaahas, pitäisi tässä varmaan pikkuhiljaa lähteä etsimään uusia kalusteita tai ainakin välineitä näiden tuunaamseen, Atso mietiskeli.
-Äh, ei sellaista tänään jaksa tehdä, tylsää, Benjamin huokaisi.
-Parempi vaan hoitaa asia alta pois. Kun koulu ei ole vielä alkanut, ei ole kiire opiskellakaan. Oikeasti, et varmana halua asua tällaisessa vaaleanpunaisessa huoneessa, Atso naureskeli. Benjamininkin suupieli kääntyi hieman hymyyn.
photo 684_zpsefa01c0a.png
Benjamin nousi ylös sängyltään ja käveli ovelleen.
-Mun mielestä kaikista järkevintä olisi löytää jotkit bileet, joihin voisimme osallistua. Pakkohan täällä on jotain oltava järjestetty! Itse sanoit, ettei opiskeluaikana ehdi oikein juhlia. Huoneen ehtii kyllä sisustaa myöhemminkin, Benjamin naurahti.
-Minusta olisi ollut kivaa viettää aikaa kahdestaan. Onko nyt järkeä juhlia juuri ennen koulun alkua? Jää vain pahaksi tavaksi, Atso harmitteli.
-Kyllä sullekin tekisi hyvää tuulettua! Et olisi aina noin hikke. Kyllä nyt ekan vuoden voi aina ottaa rennosti, Benjamin vakuutteli.
-Ainahan voi jotain tehdä, mutta semmoinen ei aina ole järkevää, Atso huomautti.
-Ilmeisesti et ole tulossa mukaan, Benjamin arveli.
-Jään vaikka opiskelemaan, Atso kertoi. Benjamin sai taas syyn purskahtaa nauruun. Miten joku jaksoikin ryhtyä pänttäämään ennen koulun alkamista?
photo 685_zpsa6f3c00d.png
Atso haki tulevan oppikirjansa, ja hän vetäytyi asuntolan pieneen lukuhuoneeseen, jossa lueskeli muitakin tunnollisia opiskelijoita.
-Sinä taidatkin olla uusi opiskelija. En muista nähneeni sinua aikaisemmin. Minä olen Kanerva, tyttö esittäytyi.
-Näin on, Atso vastasi lyhyesti. Hän oli tullut huoneeseen opiskelemaan eikä juttelemaan ventovieraiden kanssa.
-Minä olen tukioppilas. Saatamme nähdä tutustumistilaisuudessa. Tuo kurssi on muuten mielenkiintoinen, Kanerva selitteli ja lopuksi osoitti Atson oppikirjaa. Poika nyökkäsi ja alkoi lukemaan.
photo 686_zpsdc5f9ece.png
Seuraavana aamuna Atso oli tullut varhain kolkuttelemaan ystävänsä huoneen ovelle ja komentanut tätä vetämään verkkarit jalkaan. Benjamin oli vielä vähän väsyksissä, mutta jaksoi kuitenkin lähteä kaverinsa mukaan jumppailemaan. Vilkkaasta asuntolasta löytyi onneksi yksi rauhaisa huone, jossa pojat voisivat kuntoilla rauhassa.
-Kivaa viettää aikaa kahdestaan, Atso puhisi punnerrustensa lomasta.
-No joo. Heräähän tässä huhkiessa samalla, Benjamin totesi x-hyppyjensä välissä haukotellen leveästi.
-Kestikö eiliset bileet myöhäänkin? Et ollut palannut silloin kun kävin nukkumaan, Atso uteli.
-Älä kuulosta noin äidiltä! Mä saan nyt itse määrittää kotiintuloaikani, Benjamin mahtaili.
photo 687_zpsbf1bf5ed.png
Aamujumpan jälkeen pojat siirtyivät ruokalatiloihin herkullisen tuoksun johdattelemana. Hetken päästä kummallakin oli edessään räiskälelautanen. Muukin asuntolan väki oli löytänyt tiensä keittiöön, mutta siitä huolimatta vapaita pöytiä löytyi.
-Mmm, rasvaruoka maistuu uskomattoman hyvältä treenien jälkeen, Benjamin nautti.
-Jep, vaikka tätä syömällä menee meidän äskeinen huhkiminen ihan hukkaan, Atso naurahti.
-Mun pitää varmaan lähteä hommaamaan noita koulukirjoja tänään valmiiksi. Lähdetkö mukaan? Benjamin kysyi.
-Toki! Mä hoidin omat kirjani kasaan jo eilen, mutta voin sun seuraksi tulla, Atso lupasi.
photo 688_zps0d2e2320.png
Yllättäen Atson viereen istuutui täysin tuntematon sim. Atso tuijotti tätä hämillään, mutta Benjamin aloitti reippaasti keskustelun.
-Ai moi Heikki! Oli hyvät bileet eilen, Benjamin fiilisteli.
-Älä muuta viserrä! Aateltiin ottaa kaveriporukalla uusiksi tänä iltana, liitytkö messiin? Heikiksi ilmennyt sim uteli.
-No ehdottomasti, kysytkin vielä! Benjamin innostui.
-Mutta meidänhän piti mennä niitä kirjoja hankkimaan, Atso muistutti.
-Eihän siinä koko päivää mene, Benjamin tokaisi.
photo 689_zps3c01fc89.png
Heikki poistui paikalta yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Pojan ruokakin jäi koskemattomana pöydälle, hän oli ilmeisesti tullut vain hakemaan Benjaminin osallistumisvarmuutta bileitä varten. Atso ei ehtinyt edes suutaan avata, kun seuraava heppu ilmaantui Benjaminin luo.
-Benkku! Oli kyllä kunnon pirskeet eilen, laama-pukuinen sim hihkui naamionsa takaa jonkin kannustushuudon tahdissa.
-Jep. Heikki lupaili, että tällekin illalle olisi ohjelmaa. Kai säkin oot tulossa, Pekka? Benjamin varmisti. Atso pyöritteli pöydän toisella puolella silmiään. Miten monta simiä yhden illan aikana saattoikaan tavata?

---

photo 6810_zps617e39f1.png
Kai istui pöydän ääressä muhkea hampurilainen edessään. Jännitys oli kuitenkin vienyt ruokahalun lähes kokonaan, joten suurimmaksi osaksi poika vain hypisteli purilaistaan. Kain ystävä Pauli oli luvannut järjestää hänelle treffiseuraa, ja nyt Kai istui seuralaisensa Sirja Raskin edessä tytön kotona. Ilmapiiri oli jännittynyt, ja pääosin kumpikin tuijotteli edessään olevaa lautasta vilkuillen kuitenkin toista vaivihkaa. Kai mietti, oliko sittenkään ollut järkevää lähteä Paulin järjetämille sokkotreffeille. Nyt sitä oli kuitenkin liian myöhäistä katua. Kai oli lainannut salaa Veikon partavettä ja lorauttanut sitä oikein runsaan kaavan mukaan. Näin jälkeenpäin poika toivoi, että olisi valinnut jotakin miedompaa, sillä partaveden pistävä tuoksu kävi ikävästi nenään ja Kaista tuntui että hän pyörtyisi minä hetkenä hyvänsä.
photo 6811_zps3b24e980.png
-Kokkasin nämä hampurilaiset ihan itse. Olen innostunut kokkaamisesta, Sirja uskaltautui sanomaan pitkän hiljaisuuden jälkeen.
-Miltä maistuu? tyttö esitti vielä lisä kysymyksen. Kai nielaisi nopeasti pitkään jauhamansa ruokapalaset.
-Hyvää on, loistavaa työtä, Kai sanoi ja haukkasi samalla ison palan hampurilaisestaan näyttääkseen vakuuttavalta. Oikeasti Kailla ei ollut ollenkaan nälkä, eikä hänen olisi tehnyt mieli syödä mitään. Joskus kuitenkin valkoisen valheen kertominen oli toimiva ratkaisu, sillä Sirjan suupielet nousivat hymyyn. Samalla Sirja sitten oli kaunis hymyillessään!
photo 6812_zps8d87dc61.png
-Musta on mukavaa viettää aikaa kanssasi. Uskon, että meille tulee vielä hauskoja aikoja. Viime suhteessani poikaystäväni Jeremia tapaili koko seurustelumme aikana salaa ex-tyttöystäväänsä Jolandaa. Jeremia väitti aina, että halusi olla vain mun kanssa, mutta lopulta vanha suola alkoi janottaa niin paljon, että Jeremia ja Jolanda päätyivät uudestaan yhteen, Sirja kertoi vakavana. Hän ei vaikuttanut kamalan katkeralta, mutta ei hän hyvilläkään tilanteesta ollut.
-Munkin tyttöni lähti toisen matkaan, Kai avautui ja käänsi katseensa hampurilaiseensa.
photo 6813_zpscdf26945.png
-Maailma on täynnä typeriä simejä, jotka eivät ymmärrä, kuinka hyviä tyyppejä jotkut - esimerkiksi sinä ja minä - ovat. Mutta arvaapa mitä, olen oivaltanut, etteivät sellaiset simit ole meidän arvoisiamme, Sirja puhui vahvana. Hän selvästi oli pohtinut asiaa itsekseen.
-Olet oikeassa. Meidän pitäisi keskittyä vain itsemme arvoiseen porukkaan, Kai yhtyi mukaan.
-Sinähän sen sanoit. Uskon, että kokemamme tilanteet yhdistävät meitä aivan erityisellä tavalla. Ehkä meidän pitäisi antaa toisillemme mahdollisuus, Sirja ehdotteli vaivihkaa.
-Niin, Kai vastasi hymyissä suin.
photo 6814_zps2df73389.png
Kai seisoi ponnahduslaudan reunalla ja valmistautui hyppäämään veteen. Pieni ponnistus ja Kai lensi sulokkaassa kaaressa hyiseen veteen taidokkaan suorana. Kai oli ilmeisesti perinyt isältään jonkin pulikointigeenin, sillä hän ja Veikko olivat ainoat, jotka allasta käyttivät - ainakin talvisin. Kimppakyydistään ulos astunut Juulia irvisteli toisten uhmakkuudelle lillua altaassa talven pakkasilla, eikä uiminen erityisemmin houkutellut naista kesäisinkään. Kain loikan seurauksena kylmää vettä roiskui Juulian päälle, ja nainen kavahti nopeasti kohti ovea päästäkseen sisälle lämpimään.
-Sen minä sanon, että te olette hulluja, kun kylmää noin kestätte! Juulia vinkaisi Kain ja Veikon nauraessa vieressä.
photo 6815_zps85e134eb.png
Juulian mentyä Veikko kysäisi pojaltaan yllättäen, miten tämän treffit olivat menneet. Kai tuijotti isäänsä ällistyneenä, miten tämä oli arvannut!?
-Huomasin, että partavesipullooni oli kajottu, etkä peittänyt hajujälkiäsi kovin hyvin. Kerro nyt vaan isälle, kehen yritit tehdä vaikutusta, Veikko vaati.
-No yhteen Sirjaan vaan... Pauli oli järkännyt meille tapaamisen, Kai paljasti. Veikko päätti olla utelematta enempää ja lähti uimaan kohti tikkaita. Kyllä poika kertoisi sitten lisää, kun kokisi sopivan hetken koittavan.
Kai veti syvään henkeä ja sukelsi altaan pohjaan asti. Hän päätti hukuttaa sinne kaikki Virvaan liittyvät ajatukset ja lakata haaveilemasta tytöstä. Pauli oli oikeassa, hänen kuului seurustella ikäistensä kanssa.
photo 6816_zps93950fa2.png
Huulet sinisinä Kai säntäsi uima-altaasta nousun jälkeen kylpyhuoneeseen aikeenaan lämmitellä kylmäuinnin jälkeen kuumassa kylvyssä. Kai laittoi veden valumaan ammeeseen ja alkoi etsiä kylpyhuoneen kaapista puhdasta pyyhettä itselleen. Kuljettuaan peilin ohi poika kuitenkin pysähtyi tutkailemaan paljasta ylävartaloaan. Päivittäiset uimatreenit olivat tuottaneet tulosta, ja vatsanseutua komisti pyykkilautamainen kuvio. Seuraavaksi Kai siirsi katseensa hauiksiinsa ja näki pientä kohoumaa niidenkin kohdalla. Aktiivisella treenaamisella lihaksistoa voisi laajentaa entisestään. Poika olisi varmasti jatkanut itsensä ihailua pidempäänkin, ellei kylpyamme olisi alkanut laskea vettä laitojensa yli, jolloin Kain piti rientää sulkemaan yhä auki oleva hana.
photo 6817_zps8a87043a.png
Juulia oli jälleen tarttunut mopin varteen saadakseen ajatuksensa muualle. Menneisyys oli ikävästi kummitellut naisen pään sisällä Kain syntymäpäiväjuhlista asti. Ajatella, että Jarno oli jotenkin saanut tietää isyystestistä, joka piti pitää visusti poissa kaikkien tiedosta. Luututessaan sängynalusta Juulia kuitenkin hämmästyi mopin osuessa johonkin pehmeään. Kummissaan nainen kumartui alemmas ja veti sängyn alla majailleen mytyn päivänvaloon. Lopulta salaperäinen esine paljastui haalariksi, ja kaiken kukkuraksi likaiseksi sellaiseksi.
-Mitä ihmettä nämä täällä tekevät? Yh, haiseepas pahalta, nämä kaipaavat pesua, Juulia tuumaili.
photo 6818_zpsbdc6d39e.png
Vaikka iltapala oli jo syöty, kärsivät Kai ja Uuno silti nälästä. Miehet tutkivat jääkaappia, ja sattumoisin sieltä löytyi Juulian aikoinaan tekemää marjapiirakkaa. Uuno ja Kai puolittivat jäljellä olevan piirakan, ja yhdessä he istahtivat pöytään syömään.
-Kai, olen hiukan huolissani koulumenestyksestäsi. Näin wilmasta, että olet pitkään saanut vain kaseja kokeista. Jos sama meininki jatkuu, sinun on turha haaveilla Simakatemian apurahasta, Uuno totesi vakavasti.
-Tuota, viime aikoina koulu ei ole ihan napannut. Olen viettänyt aikaa kavereiden kanssa, ja lisäksi olen innostunut uimisesta, Kai sopersi.
-Ei kavereiden kanssa olosta jaeta stipendejä. Sinun olisi pitänyt aloittaa uiminen reippaasti aikaisemmin, jotta edes voisit haaveilla saavasi siitä stipendiä. Sinun pitää nyt unohtaa turhat harrastukset ja keskittyä kouluun, Uuno selitti.
-Minä en olekaan sinä. Arvostan muutakin kuin rahaa, Kai sanoi niin hiljaa, etteivät Uunon vanhat korvat ääntä enää havainneet.
photo 6819_zps1d214d2b.png
Juulialla oli aikeina mennä nukkumaan, sillä seuraavana päivänä hänellä oli tiedossa aikainen herätys. Ovelta ilmestyi kuitenkin näky Veikosta, joka oli niin keskittynyt puuhaansa, ettei huomannut Juulian tuloa. Nainen vilkuili hetken miehensä touhuja, kunnes hän ymmärsi etsintöjen kohteen.
-Oletko sattumoisin kadottanut sellaisen ruskean haalarin ja vihreän paidan? Löysin ne nimittäin tänään sieltä sängyn alta. Ne haisivat kyllä niin pahalle, että kiikutin suoraan pyykkiin. Ihmettelen kuitenkin, mihin haalaria tarvitset ja mikset säilytä niitä kaapissa muiden vaatteiden kanssa? Juulia yllättäen alkoi puhumaan. Veikko oli kääntänyt nopeasti päänsä, ja hänen säikähtänyt ilmeensä oli ollut näkemisen arvoinen.
photo 6820_zpsc73b7719.png
-Eh heh. Minulta on jäänyt eräs juttu hiukan kertomatta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mitään vakavaa. Opettajan paikkani siirrettiin yllättäen eräälle toiselle simille, ja sen takia etsin uusia töitä. Siivoojan paikka tuli näin alkuun vastaan, Veikko paljasti.
-Mitä? Paikkasihan opettajan ammatissa piti olla aivan varma. Tehän olitte sopimukset ja kaikki solmineet! Juulia huudahti kauhistuneena.
-Niin, mutta ei tässä ole mitään hätää, Veikko rauhoitteli.
-Ei muka mitään hätää! Sinuthan juuri irtisanottiin laittomasti! Ei luvattua paikkaa saa antaa toiselle. Kauhean kiire oli muuttaa uuden työsi perässä, mutta sitten päättävätkin irtisanoa. Tästä lähtee kyllä valitus suoraan oikeuteen! Juulia ärähti kiihtyneesti.
photo 6821_zps495791f0.png
-Ei tässä ole mitään hätää. Minä nautin uudesta työstäni. Siivoojan työ on kiinnostavampaa kuin monet edes uskovat, Veikko totesi leveästi hymyillen.
-Miksi minun on niin hirveän vaikea uskoa, että haluat vaihtaa korkeasti koulutetun alasi siivoojan hommiin. Monen vuoden kouluttautuminen on mennyt aivan hukkaan, Juulia puhui.
-Valitsithan itsekin halpapalkkaisen ammatin, vaikka koulutuksellasi olisit saanut omasta alastasi korkeapalkkaisen työn, Veikko huomautti.
-Minä nautinkin työstäni. Jos olet hurahtanut niin kovasti siivoamiseen, niin alapa jatkossa puhdistamaan omaakin taloasi vapaaehtoisesti valittamatta, Juulia ärähti.
photo 6822_zpsf0478e24.png
-Ei nyt viitsittäisi väitellä, Veikko yritti sovitella ja silittää vaimonsa poskea, mutta Juulia riuhtautui irti toisen hellyydenosoituksista.
-Minä en rauhoitu, ennen kuin oikeus tapahtuu! Mennään huomenna yhdessä sinne koululle uhkaamaan niitä syytteen nostamisesta oikeuteen laittomasta irtisanomisesta, elleivät ne palauta sinulle lupaamansa paikkaa, Juulia huusi suu vaahdoten. Naisen kädet puristuivat vihasta nyrkkiin ja Veikko oli varma, että jos Juulian käsien eteen nyt osuisi jokin esine, olisi se mennyttä.
-No hyvä on, minä hoidan asian. Ei sinun tarvitse murehtia minun ongelmistani, Veikko lupasi.
-Hienoa. Katsokin, että tuo siivoushaalarisi joutaa roskikseen huomisen jälkeen, Juulia murahti vielä.
photo 6823_zpsa436806d.png
Vanhempien kinaamisen loputtua Jarno sai lopultakin työrauhan läksyjen tekemiseen. Poika asteli tehtävävihkonsa kanssa veljiensä huoneeseen ja sytytti valot.
-Ei saa pitää valoja päällä! sängyssään nukkuva Jouni voihkaisi.
-Sori, mutta täällä ei ole muutakaan rauhallista paikkaa läksyjen tekemiselle, Jarno pahoitteli ja asettui työpöydän ääreen.
-Mikset tee niitä omassa huoneessasi? Jouni tuhahti kääntäen kylkeä seinään päin, jonne valo ei paistanut niin rajusti.
-Mulla on pöytä täynnä piirustuksiani. Sitä paitsi sunkin pitäisi tehdä läksysi, Jarno sanoi osoittaen lattialla olevaa kirjaponoa, joka koostui Jounin ala-astekirjoista.
photo 6824_zps031c962e.png
Jouni ei enää kommentoinut, ja pienestä kuorsauksen tapaisesta tuhinasta saattoi päätellä pojan vaipuneen takaisin uneen.
-Kyllä lasten kelpaa, kun huolet ja murheet eivät valvota öisin, Jarno huokaisi itsekseen. Viime päivinä hänen mietteensä olivat pyörineet isyystestijupakan ympärillä. Pojan oli edelleen vaikea käsittää, että mies, jota hän tuskin tunsi, oli hänen biologinen isänsä. Lisäksi huolta aiheuttivat edessä olevat ylioppilaskirjoitukset ja jatko-opiskelupaikan hankkiminen niiden jälkeen. Jarno oli lähettänyt muutamia maalauksiaan erilaisiin taidekouluihin toivoen tulevansa niiden perusteella jonnekin valituksi. Vaikka suru ja epäonni inhottavia tunnetiloja ovatkin, oli Jarno tunnemyrskyjensä inspiroimana taiteillut valkokankaalle mitä omaperäisimpiä ja taidokkaampia kuvia.
photo 6825_zpsd625699f.png
Jouni nautti viikonlopuista. Ensinnäkin silloin välttyi kouluunmenolta, mutta muitakin hyviä puolia löytyi. Yksi niistä oli se, että silloin sai pyytää kavereita kylään pidemmäksi aikaa leikkimään kuin arkipäivinä. Jounin Virva-ystävää nähtiinkin usein Iloliemillä viikonloppuisin.
-Tämä ukin rakentama pyörrehyörre on tosi kiva! Haluatko sinäkin kokeilla? Jouni kysyi vääntäessään kierroksia härveliin.
-En mä viitsi, kun tää uusi kampaus menisi pilalle. Äiti antoi mun vihdoinkin leikkauttaa hiukset sillä tavalla kuin itse haluan. Vähän niin kuin jokin riitti ennen yläasteelle siirtymistä, Virva touhusi tällä kertaa vain uudesta kampauksestaan.
photo 6826_zps465a0f86.png
Jouni päästi irti pyörityslautasesta, jolloin laite alkoi kieppua vinhaa vauhtia ympäri.
-Wihii! Katso, ilman käsiä! Jouni lesosi nostaen kätensä ilmaan. Virva sen sijaan pyöritteli silmiään touhulle.
-Eikö tollaiset lelut sopisi paremmin kolmosluokkalaisille? Voitaisko jo mennä sisälle, mun kampaus voi pilaantua tämän lumisateen vuoksi, Virva pyysi, jolloin Jouni nousi pyösivän lelunsa kyydistä. Talon tiiliseinän kivet tuntuivat hyppelevän pois paikoiltaan pojan silmissä, ja Jouni oli kaatua pöyrimisen aiheuttaman huimauksen takia. Poika ei ymmärtänyt, miksi Virva touhotti koko ajan kampauksestaan ja yläasteelle pääsystä. Jouni ei edes huomannut paljoa eroa edelliseen hiustyyliin verrattuna, ja hänestä toisen yläasteelle meno oli enemmän ikävää, sillä pari vuotta nuorempi Jouni joutuisi tällöin eroon ystävästään.
photo 6827_zpsff00980a.png
Lopulta Jounin oli suostuttava Virvan tahtoon, ja kaksikko suuntasi tiensä olohuoneeseen. Tyttö kuitenkin oli vielä hädissään kampauksensa kunnosta, kunnes Jouni vakuutteli hiusten olevan vieläkin hyvin. Lapset asettuivat flipperin ääreen pelatakseen isojen pelejä. Television äärellä istuva Kai oli hymyssä suin, ja hän jaksoi nauraa ohjelman vitseille.
-Sinua ei taida enää haitata, että Jouni ja Virva viettävät aikaa yhdessä, Jarno päätteli lukemisensa lomasta.
-Ei tosiaan! Mitä minä enää Virvan seurassa tekisin, kun hän on vasta lapsi. Minulla on nyt Sirja, ja olen tyytyväinen hänen seurassaan, Kai selvensi.
-Taidat olla aikuistumaan päin, hienoa, Jarno totesi hymyillen.
photo 6828_zps3a37fdcc.png
Virva halusi kokeilla myös kuplapuhallinta, ja kaksikko meni kuin menikin istumaan keltaisille tyynyille.
-Puhallat vaan tänne putkeen, niin pian nouset ilmaan, Jouni opasti.
-Haha, sä näytät hassulta posket täynnä ilmaa. Apua, en mä kehtaa puhaltaa tänne! Näyttäisin varmaan ihan hirveältä,Virva kauhisteli naureskellen.
-Puhalla vaan. Et sinä koskaan näytä tyhmältä. Anna mennä, Jouni kannusti. Virva henkäisi keuhkonsa täyteen ilmaa, ja pian hän purskautti lastin kuplapuhaltimen sisään. Tyttö alkoi kikattamaan aivan mahdottomasti, kun keveä mieli valtasi hänen olotilansa.
photo 6829_zps6b90af47.png
Hetken päästä Uuno huusi kaikki keittiöön. Jalat vain tömisivät, kun simit kipittivät äänen suuntaan.
-Vaikka Juulia onkin töissä, simit eivät voi elää ilman ruokaa. Valmistin meille ruoaksi lihavoileipiä. Jouni, pyydäpä se tyttösikin syömään, Uuno komensi.
-Selvä, Jouni sanoi, ja hän pinkaisi vauhdilla takaisin olohuoneeseen hakeakseen Virvan.
-En ole oikeastaan ollut nälkäinen koko päivänä. Läksyjäkin minulla on jonkin verran, Jarno selitteli nopeasti. Muut eivät tienneet, mihin ryhtyivät, kun suostuvat ottamaan Uunon tekemää ruokaa. Kokemuksesta Jarno tiesi Uunon olevan surkea kokki, vaikka mies monella alalla pärjäsikin.
photo 6830_zps0f828b5d.png
Vuosien varrella Uuno oli kuitenkin oppinut puutteellisen taitonsa, ja tällä kertaa hän oli osannut valita tarpeeksi simppelin ruokalajin. Kai, Jouni ja Virva, jotka eivät olleet ennen maistanut Uunon kokkauksia, eivät huomanneet leivissä mitään vikaa. Oikeastaan leivät olivat saaneet ennenmaistamattoman ja herkullisen maun sokerista, jota Uuno oli leipien päälle vielä levitellyt. Pöytä täyttyi lautasista, ja lopulta kaikki leivät oli pistetty suihin. Virva ja Jouni kiittivät ruoasta, minkä jälkeen he kiirehtivät jälleen leikkimään. Uuno lupautui vielä siivoamaan lautaset pöydiltä, jotta Kai pääsisi kanssa omien touhujensa pariin. Järjestelmä sopi kaikille.
photo 6831_zps9fe4ca60.png
Veikko sytytti valot pikkuiseen toimistohuoneeseen. Kun illan koittaessa niissä päivänsä työskentelevä väki pääsi kotiin, oli siivojien vuoro tulla hoitamaan omat tehtävänsä. Veikko oli leppoisalla mielellä ja antoi lattiaharjan liukua vapaasti: eteen ja taakse, sitten yhdeksänkymmenen asteen käännös, jälleen eteen ja taakse... Veikko puuhasteli katse lattiaan naulittuna, sillä hän ei halunnut saada enää yhtään nipotusta toimistojen työntekijöiltä mitättömistä roskista, joita keneltä tahansa saattaisi jäädä huomaamatta. Yllättäen Veikko huomasi jalkaparin edessään, ja nostettuaan katsettaan ylemmäksi, hän kohtasi vaimonsa vihaisen katseen.
-Senkin rontti! Olet valehdellut minulle, Juulia tiuskaisi.
photo 6832_zpsd430df1c.png
Veikko hätkähti silmin nähtävästi Juulian sanoja, ja hän kääntyi häpeissään pois päin.
-Tiedän, että lupasin mennä valittamaan sinne koululle, mutta... Veikko sopersi, mutta Juulia keskeytti hänet.
-Ja yhä jatkat samaa linjaa! Minä kävin tänään töideni jälkeen itse siellä koululla, mutta mainitessani sinun nimesi, oli koko koulun henkilökunta yhtä kysymysmerkkiä. Tosi asia on, ettei sinulla ole koskaan mitään työtä siitä koulusta ollutkaan! Juulia karjui.
-Ehkä he ovat unohtaneet nimeni. Tai väittävät etteivät muista minua, koska tiesivät voivansa joutua vaikeuksiin erottamisestani, Veikko yritti ladella selityksiä, mutta Juuliaan ne eivät uponneet.
-Minä kuule luulen, että sinulla on vielä lisää salaisuuksia. Kuten miksi pyysit meitä muuttamaan Siniperään työtarjouksesi vuoksi,* jos sinulla ei edes ollut töitä? Juulia tiedusteli.
*Katso osa 65.
photo 6833_zpsfc2ef368.png
-Minun täytyy jatkaa töitäni, Veikko sanoi nopeasti ja kääntyi luuttuamaan toimiston toista puolta.
-Vai niin. Ja minähän en lähde minnekään, ennen kuin selität minulle, mistä oikein on kyse, Juulia uhosi. Veikko kuitenkin jatkoi vaitonaisena lattian putsaamista, ja lopulta Juulia kyllästyi odottamiseen ja lähti. Naisen mentyä Veikko viskoi harjan vihoissaan lattialle ja lysähti istumaan neuvottomana tuolille. Sydän hakkasi vimmatusti ja tuntui nousevan kurkkuun, mikä teki Veikon olosta entistä tukalamman.
-Voi ei, mihin tilanteeseen olenkaan ajanut itseni? mies sanoi käheällä äänellä tyhjälle huoneelle.
photo veikko4_zps0574ae5b.png
Veikon mielessä alkoi pyöriä kuvasarja hänen menneisyydestään parin vuosikymmenen takaa, jolloin koko alamäki oli alkanut. Aluksi kaikki oli tuntunut niin oikealta, mutta jos Veikko olisi tiennyt, millaisen piinan hänen valintansa tulisi aiheuttamaan, olisi hän jättänyt sen tekemättä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää -sanonta pitää usein liiankin hyvin paikkansa. Veikko kuitenkin toivoi, ettei koko menneisyys pääsisi padon läpi valumaan hänen nykyiseen elämäänsä.

---

photo 6835_zps26ed3050.png
Kevät ei tuntunut saapuvan milloinkaan Siniperään. Lumet olivat sulaneet kyllä useaan otteeseen, mutta ilma oli jatkuvasti kylmä ja yöpakkaset pitivät aina uuden lumipeitteen tiukasti kiinni maaperässä usean vuorokauden ajan. Kai vetäisi ulkovaatteensa ylleen mennessään tervehtimään satunnaista ohikulkijaa samalla rutiinimaisella tavalla kuin minä tahansa päivänä. Tällä kertaa vieras ei kuitenkaan ojentanutkaan kättään kättään kättelyä varten.
-Oletko Kai Iloliemi? tulija tiedusteli.
-Olen, kuinka niin? Kai kysyi hämmentyneenä.
-Sinä kuulemma seurustelet nykyään Sirja Raskin kanssa. Olen hänen eksänsä, Jeremia, poika kertoi.
-Siinä tapauksessa saat painua hiiteen täältä! Sirja kertoi sinun pettäneen häntä suhteenne aikana, ja se mitä olen häneltä sinusta kuullut ei ole positiivista, Kai sanoi tiukkana ja häipyi paikalta.
photo 6836_zps206e8eb5.png
-Teeskentelijä! Juulia tuhahti seuratessaan Veikon innokasta törvitöräyttelyä. Aviopari ei ollut keskustelut Veikon työpaikalla tapahtuneen välikohtauksen jälkeen mitään asiasta. Juulia odotti, että mies kertoisi salaisuutensa, mutta Veikko pysyi hiljaa. Ties kuinka kauan mies oli kätkenyt sisälleen salailemaansa asiaa, mutta nyt Juulian ollessa tietoinen miehen salailusta, näki hän helposti miehen läpi, milloin tämä selvästi ahdistuneena yritti esittää iloista - kuten nyt Jounin syntymäpäivillä. Yllättäen Juulia tunsi töytäisyn käsivarressaan.
-Äiti, ootko sä ollenkaan mukana? Kaikki muut hurraa Jounille, mutta sä seisot tönkkönä paikoillasi vihaisesti irvistellen, Juulian vieressä ollut Jarno kuiski.
-Ei minua mikään vaivaa, olin vain ajatuksissani, Juulia vastasi ja ennätti pyöräyttää räikkäänsä muutaman kerran ennen kuin Jouni puhalsi kakun kynttilät.
photo 6837_zpsbcb07dbe.png
Kuvassa kasvanut Jouni.
photo 6838_zps0026961d.png
Kun suurin hälinä oli ohitse, hankkiutui Virva Jounin seuraan.
-Onneksi olkoon! Virva huudahti ja tunki samantien ison lahjapaketin Jounin kätösiin.
-Kiitos, ei sinun olisi todellakaan tarvinnut hankkia minulle mitään, Jouni totesi yllättyneenä.
-Höpsis. Tietysti minun pitää parhaalle kaverille ja ihanalle simille lahja ostaa, Virva selitteli hymyillen. Hymy levisi Jouninkin kasvoille
-Kiitos kuitenkin kauheasti, Jouni vielä sanoi.
-Minun täytyy nyt lähteä kotiin päin. Nähdään taas, Virva puhui ja lähti kohti eteistä.
photo 6839_zps182b3132.png
Sillä välin Kai ja Sirja kuhertelivat kahden nuorimmaisen pojan huoneessa.
-Jeremia kävi meillä. Hän tuntuu kovasti olevan kiinnostunut poikaystävistäsi, vaikka olette eronneet, Kai kertoi.
-Antaa hänen olla omassa arvossaan. Minulle on ihan sama, kuluttaako hän aikaansa minun asioideni miettimiseen. Minä en ainakaan häntä enää kaipaa, vaan olen onnellinen sinun kanssasi. Toivon Jeremian oman hyvinvoinnin vuoksi, että hän pian osaa luopua menneistä ja seurustelisi tosissaa Jolandan kanssa, Sirja puhui. Hymy kohosi Kain huulille.
-Mitä hyvää olen oikein tehnyt, että ansaitsen noin hyväntahtoisen tyttöystävän? Olet oma enkelini, Kai totesi ja hän kaappasi Sirjan hellään halaukseen.
photo 6840_zps75d1f002.png
Aika tuntui kuluvan liiankin nopeasti. Eräänä iltana Jarnon oli määrä suunnata kulkunsa kohti yliopistoa ja uutta elämänvaihetta.
-Minun tulee sinua niin kamala ikävä. Onnea matkaan vaan ja jaksamista opintojen parissa, Juulia puhui halatessaan poikaansa. Vaikkeivat he erityisen läheisiä olleetkaan olleet, tuntui oman lapsen päästäminen maailmaan silti vaikealta.
-Älä nyt. En minä mihinkään katoa. Äläkä huolehdi opinnoistani. Kun pääsin haluamaani kuvataidekouluun, ei mikään saa minua hellittämään niin nautinnollisen aineen opiskelusta, Jarno yritti rohkaista.
-On se kyllä hieno hetki, kun ensimmäinen ihan oma lapsi lähtee yliopistoon, Veikkokin lopulta liittyi keskusteluun.
photo 6841_zpsc21cfc3e.png
Veikon sanat ärsyttivät Jarnoa suunnattomasti, varsinkin kun poika tiesi molempien vanhempien valehtelevan asiasta. Jarno oli ollut aikeissa lähteä pois kotoa kertomatta vanhemmilleen tietävänsä isyystestiasian oikean laidan ja antaa näiden elää lavastamissaan kulisseissa vaikka ikuisesti, mutta nyt kaikki estot katosivat ja Jarno tunsi räjähtävänsä, jos ei saisi päästettyä tietoisuuttaan ilmoille.
-Ette jaksaisi enää valhedella, minä tiedän totuuden. Tiedän, ettei Veikko ole biologinen isäni vaan Kusti! Jarno huudahti. Juulian ja Veikon suut loksahtivat auki ja venyivät äärimmilleeän säikähdyksestä.
-Älä sinä lapsi hyvä tuollaista väitä, mistä oikein olet saanut moisia hulluja ajatuksia päähäsi! Veikko on isäsi, Juulia yritti vakuutella.
photo 6842_zpsa93105d4.png
-Älkää viitsikö! Tiedän isyystestistä, ja kuulin omin korvin, kun keskuttelit Jessikan kanssa siitä, että isäni on Kusti, Jarno tiuskaisi ja lähti kävelemään rivakasti ulko-ovea kohti.
-Jarno, mihin sinä menet? Jutellaan tämä asia nyt selväksi, Veikko määräsi.
-Minulla ei ole teille enää mitään sanottavaa. Pitäkää nyt hauskaa, kun viimeinenkin Kustista muistuttava asia poistuu talosta, Jarno huudahti ja otti takkinsa naulakosta.
-Anna meidän edes selittää, miksi aikoinaan toimimme näin, Juulia pyysi, mutta Jarno ei ollut taivuteltavissa.
-Taksini tööttäilee jo ulkona. Hyvästi, Jarno murahti ja syöksyi juosten pimenneeseen iltaan.
photo 6843_zpsc3811e0f.png
Juulia ja Veikko lähtivät pojan perässä ulos hyiseen talvi-iltaan. Jarno oli kuitenkin ketterämpi ja säntäsi nopeasti taksiin. Auto lähti nytkähtäen liikkeelle, eivätkä Juulia ja Veikko voineet sitä pysäyttää vaikka olisivat halunneet.
-Jarnooo! Juulia kiljui onnettomana aina vain loittonevan taksin suuntaan. Kyyneleet valuivat naisen poskille lämpimänä juovana, mutta jo seuraavassa hetkessä tuuli muutti ne kylmiksi. Veikko tuli Juulian luokse ja kietoi kätensä tämän ympärille.
-Tule, mennään sisälle. Turhaan palellutamme itseämme täällä, Veikko kehotti tuntiessaan Juulian tärisevän kylmyydestä.
-Se olisi minulle ihan oikein. Poikani vihaa minua! Juulia voihkaisi, mutta antoi kuitenkin Veikon taluttaa hänet sisälle.
photo 6844_zps117e3c2c.png
Juulian ja Veikon välillä ollut riita miehen työstä oli jäänyt jäähylle Jarnon lähdön jälkeen. Juulia ei jaksanut enää olla kiinnostunut Veikon salaisuuksista, vaan otti vastaan miehen lohdutukset, kun niitä kaipasi. Eräänä iltana Veikon tullessa makuuhuoneeseen, löysi hän lattialta onnettoman Juulian.
-Mikä nyt on? Veikko kysyi ja kumartui matalammaksi.
-Jarno ei vieläkään suostu vastaamaan puheluihini, Juulia huokaisi ja osoitti vieressään lojuvaa kännykkäänsä, jonka oli siihen äsken vihoissaan paiskannut.
-Hän ottaa yhteyttä sitten kun on siihen valmis, Veikko kertoi, mutta se ei Juuliaa lohduttanut.
-Emme edes tiedä hänen asuntonsa osoitetta tai mitään, emmekä saa minkäänlaista yhteyttä poikaamme. Haluaisin yrittää sopia, Juulia huokaisi.
-Antaa Jarnon nyt sulatella asiaa itsekseen. Tällaista juttua ei ole välttämättä helppo antaa anteeksi, Veikko puhui.
photo 6845_zpsb0d4ddc1.png
Kun Jarno oli muuttanut kotoa, oli Kai saanut luvan muuttaa veljen vanhaan huoneeseen oman rauhan toivossa. Kenelläkään ei ollut mitään asiaa vastaan: tyhjä huone saisi uuden asukin sekä Jouni ja Kai pääsisivät vihdoin hiukan erilleen toivosta. Kai oli pyytänyt parhaat ystävänsä Paulin ja Sirjan auttamaan tavaroiden siirtämisessä.
-Vau, nämä kuvat seinillä ovat todella upeita. Olen tosiaan saanut käsityksen, että veljesi on taiteellinen, mutten todellakaan voinut arvata hänen olevan näin hyvä, Sirja ihasteli.
-Pakko myöntää, että lahjakas on, Paulikin nyökkäili.
-Olkoon miten taitava tahansa, niin minä silti raivaan kaikki piirrokset pois seiniltä. Ei ole tämä huone aivan minunlaiseni kirkkaiden väriensä vuoksi, Kai naurahti.
photo 6846_zpsb36cfe90.png
-Mähän voisin ottaa jonkin taideteoksen kotiin, jos se vain käy, Sirja ehdotti.
-Toki, saat ihan minkä haluat. Jarno tekee sitten uusia kuvia, jos vanhoja tulee ikävä, Kai totesi tarttuen tyttöystäväänsä käsistä.
-Huhuu, muistakaa minunkin olevan täällä! Teillä taitaa mennä aika hyvin, Pauli arveli.
-Kyllä, minun elämäni on saapunut aivan toisenlaista loistokkuutta, kun Kai on kanssani, Sirja kertoi.
-Minäkin olen täysin tyytyväinen elämääni, Kai kertoi.
-Hyvä. Kyllästyin teidän kummankin ruikutukseen ankeasta kohtalosta, joten päätin saattaa teidät yhteen. Nyt olette koko ajan yhtä hymyä. Suunnitelma onnistunut! Pauli riemuitsi.
-Hei, sinä katala! Kai huudahti leikillään.
-Kuitenkin seuraukset olivat hyvät. Ei millään muulla ole väliä, Sirja totesi.
photo 6847_zpsfd01db3e.png
Illemmalla Iloliemen perheen väki kerääntyi ruokapöydän ääreen Juulian herkkuruokien tuoksun johdattelemana. Koskaan ketään ei tarvinnut pakottaa perheen yhteisiin ruokahetkiin, sillä kukaan ei voinut vastustaa Juulian kokkailuja.
-Kuinkas teidän muuttopuuhanne sujuivat? Veikko laittoi keskustelua vireille.
-Hyvin, saatiin Sirjan ja Paulin kanssa siirrettyä mun kamat Jarnon huoneeseen. Nyt kun mulla on enemmän tilaa, aattelin jos voisin saada huoneeseeni jonkun kuntolaitteen, niin voisin uinnin lisäksi tehostaa treeniäni, Kai kertoili.
-Eiköhän se jotenkin järjesty. Tietääkö muuten kukaan, mikä Uunoa viivyttää? Juulia kysyi.
-Ehkä ukki on mennyt jo nukkumaan. Ainakaan hänen huoneestaan ei äsken kuulunut sitä iänikuista vasarointia lelujen värkkäilystä, Jouni arveli.
photo 6848_zps49788ee4.png
-Hyvä, että se vanhuskin osaa joskus ottaa rennommin ja levätä, Juulia huokaisi. Asioiden oikea laita oli kuitenkin hiukan toisenlainen. Vanhuksen huoneesta ei kuulunut ääniä, koska Uuno oli puuhastelemassa ulkona.
-Vaikka maa on vielä aika kovaa ja sitä peittää ohut lumikerros, voisin jo aloitella puutarhapalstojen lannoittamisen, jotta pääsen sitten heti kunnon kevään koittaessa kylvämään siemeniä multaan, Uuno touhusi tarmokkaasti päästäessään lannoitetta valumaan pussin kulmaan tehdystä aukosta. Uuno halusi saada mahdollisimman monipuolisen kasvistarjonnan yrityksen avajaisia varten, joten siemenet olisi saatava mahdollisimman varhain kasvamaan. Vähitellen valot alkoivat sammua talosta muun perheen käydessä nukkumaan, mutta Uuno jäi häärimään ulos yön pikkutunneille saakka.

Laitelkaapa taas kommenttia tulemaan! Ei ole pakko, mutta arvostan heitä, jotka ahkerasti jaksavat palautetta antaa. .-) Voimia viimeisiin kouluviikkoihin, kesä on jo lähellä!